ACO-seinän vaikutus ääneneristävyyteen sivuavana rakenteena
Saviluoto, Tommi (2011)
Saviluoto, Tommi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011090812922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011090812922
Tiivistelmä
Tässä insinöörityössä perehdyttiin ACO-seinän vaikutukseen huoneistojen väliseen ilma- ja askelääneneristävyyteen, kun ACO-seinä on tiloja erottavan rakenteen sivuavana rakenteena. Vaikutusta selvitettiin rakenteilla olevassa betonirakenteisessa kerrostalossa, jossa olosuhteet olivat hyvin lähellä todellista asuinkäyttötilannetta.
Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon ACO-seinä vaikuttaa tilojen väliseen ilma- ja askelääneneristävyyteen sekä pysty- että vaakasuunnassa mittaamalla värähtelyä vas-taanottotilana toimivan huoneen kaikista rajaavista pinnoista. Lisäksi haluttiin selvittää ACO-seinän ala-, pysty- ja yläsauman eri liittymätyyppien vaikutus ääneneristävyyteen.
Värähtelyä mitattiin kiihtyvyysantureilla, joiden avulla saaduista tuloksista laskettiin eri pintojen akustinen teho ja siten koko tilaan syntyvä kokonaisäänitaso. Lisäksi tehtiin tarkkuusäänitasomittarilla ISO-standardien mukaisia ilmaääneneristävyys- ja askeläänitasoluvun mittauksia ja mallinnettiin ääneneristävyydet tietokoneohjelmalla.
Värähtelymittauksen tulokset osoittivat, että ACO-seinän vaikutus huoneistojen väliseen ääneneristävyyteen oli hyvin vähäinen kaikkiin mittaussuuntiin mitattuna, sekä ilma- että askeläänen tapauksessa. Kriittisempiä äänen sivutiesiirtymäreittejä olivat vastaanottohuoneen muut sivuavat rakenteet, jotka olivat betonirakenteisia.
Nykyään asuinkerrostalojen rakenteet voivat olla tämän insinöörityön kohteessa mitattuja raskaampia ja paremmin ääntä eristäviä. Kun äänen sivutiesiirtymäreittejä muiden kuin ACO-seinän kautta estetään, niin ACO-seinään siirtyvä mekaaninen värähtely kasvaa suhteessa muihin rakenteisiin. Toisaalta kyseisillä rakenteilla voidaan saavuttaa niin hyviä ilmaääneneristys- ja askeläänitasolukuja, että Suomen RakMk C1-1998 vaatimusten taso voidaan täyttää myös käyttämällä ACO-seinää sivuavana rakenteena.
Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon ACO-seinä vaikuttaa tilojen väliseen ilma- ja askelääneneristävyyteen sekä pysty- että vaakasuunnassa mittaamalla värähtelyä vas-taanottotilana toimivan huoneen kaikista rajaavista pinnoista. Lisäksi haluttiin selvittää ACO-seinän ala-, pysty- ja yläsauman eri liittymätyyppien vaikutus ääneneristävyyteen.
Värähtelyä mitattiin kiihtyvyysantureilla, joiden avulla saaduista tuloksista laskettiin eri pintojen akustinen teho ja siten koko tilaan syntyvä kokonaisäänitaso. Lisäksi tehtiin tarkkuusäänitasomittarilla ISO-standardien mukaisia ilmaääneneristävyys- ja askeläänitasoluvun mittauksia ja mallinnettiin ääneneristävyydet tietokoneohjelmalla.
Värähtelymittauksen tulokset osoittivat, että ACO-seinän vaikutus huoneistojen väliseen ääneneristävyyteen oli hyvin vähäinen kaikkiin mittaussuuntiin mitattuna, sekä ilma- että askeläänen tapauksessa. Kriittisempiä äänen sivutiesiirtymäreittejä olivat vastaanottohuoneen muut sivuavat rakenteet, jotka olivat betonirakenteisia.
Nykyään asuinkerrostalojen rakenteet voivat olla tämän insinöörityön kohteessa mitattuja raskaampia ja paremmin ääntä eristäviä. Kun äänen sivutiesiirtymäreittejä muiden kuin ACO-seinän kautta estetään, niin ACO-seinään siirtyvä mekaaninen värähtely kasvaa suhteessa muihin rakenteisiin. Toisaalta kyseisillä rakenteilla voidaan saavuttaa niin hyviä ilmaääneneristys- ja askeläänitasolukuja, että Suomen RakMk C1-1998 vaatimusten taso voidaan täyttää myös käyttämällä ACO-seinää sivuavana rakenteena.