Esiselvitys pelastustoimintaan liittyvän ensihuollon käynnistämisestä
Manninen, Piia (2011)
Lataukset:
Manninen, Piia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249441
Tiivistelmä
Esiselvityksessä on tutkittu sosiaalitoimen ja pelastustoimen yhteistyötä pelastustoimen teh-tävissä. Näkökulma yhteistyön tutkimiseen on omaisuusvahinkoja aiheuttaneissa pelastustoimen tehtävissä, joissa tarvitaan ensihuoltoa. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut tavoitteen, että Suomessa tulee kaikissa kunnissa olla vuoteen 2007 mennessä toimiva sosiaali-päivystysjärjestelmä. Säädösten lisäksi sosiaalitoimen antaman avun toteuttaminen vaihtelee laajasti sekä pelastustoimen että sosiaalitoimen ollessa kunnallisessa ohjauksessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää asiakkaalle annettavan ensihuollon tämän hetkinen tila pelastustoimen näkökulmasta. Selvitettiin, kuinka hyvin pelastustoiminnan johtajat tuntevat alueensa yhteistyötoimijat ja ohjeistus sekä miten he kokevat yhteistyön toimivan hälytystehtävillä sosiaalitoimen kanssa.
Selvitystyö koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa paneudutaan perusteisiin, joiden perusteella sosiaalipäivystys liittyy pelastustoimintaan. Tämän lisäksi on selvitetty yhteistoiminnan rajapintoja. Toisessa osassa esitetään haastattelututkimuksen tulokset. Haastattelu-tutkimus tehtiin kaikkiin 22 Suomen aluepelastuslaitokseen siten, että kustakin aluepelastuslaitoksesta vastaajiksi valittiin kaksi henkilöä: yksi paloesimies ja yksi palomestarin tehtäviä hoitava henkilö. Haastattelu toteutettiin puolideduktiivisella internethaastattelulomakkeella kevään 2011 aikana. Haastattelututkimuksen perusteella selvisi, että vapaaehtoistoimijoiden rooli ensihuollossa on merkittävän suuri. Jatkuvaa sosiaalitoimen ja pelastustoimen yhteistyötä tunnisti 12% vastaajista. Saatuun ammatilliseen koulutukseen sosiaalitoimen tehtävien osalta oltiin tyytymättömiä. 80% ilmoitti kaipaavansa itselleen lisää koulutusta, 88% omalle aluepelastuslaitokselleen ja 84% koko pelastustoimelle lisäkoulutusta.
Selvitystyö on perusta jatkotutkimukselle pelastustoimen antamasta palvelusta. Vastaajien mukaan ensihuollon piiriin kuuluvista asiakkaista noin 76% selviää ilman viranomaisten antamaa apua sosiaalisen verkostonsa avulla. Heille annettava apu vaihtelee suullisista neuvoista sosiaalipäivystyksen puhelinnumeron antamiseen. Henkisen selviämisen näkökulmasta kokonaisvaltaisemmassa auttamisessa on kehittämistarvetta.
Selvitystyö koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa paneudutaan perusteisiin, joiden perusteella sosiaalipäivystys liittyy pelastustoimintaan. Tämän lisäksi on selvitetty yhteistoiminnan rajapintoja. Toisessa osassa esitetään haastattelututkimuksen tulokset. Haastattelu-tutkimus tehtiin kaikkiin 22 Suomen aluepelastuslaitokseen siten, että kustakin aluepelastuslaitoksesta vastaajiksi valittiin kaksi henkilöä: yksi paloesimies ja yksi palomestarin tehtäviä hoitava henkilö. Haastattelu toteutettiin puolideduktiivisella internethaastattelulomakkeella kevään 2011 aikana. Haastattelututkimuksen perusteella selvisi, että vapaaehtoistoimijoiden rooli ensihuollossa on merkittävän suuri. Jatkuvaa sosiaalitoimen ja pelastustoimen yhteistyötä tunnisti 12% vastaajista. Saatuun ammatilliseen koulutukseen sosiaalitoimen tehtävien osalta oltiin tyytymättömiä. 80% ilmoitti kaipaavansa itselleen lisää koulutusta, 88% omalle aluepelastuslaitokselleen ja 84% koko pelastustoimelle lisäkoulutusta.
Selvitystyö on perusta jatkotutkimukselle pelastustoimen antamasta palvelusta. Vastaajien mukaan ensihuollon piiriin kuuluvista asiakkaista noin 76% selviää ilman viranomaisten antamaa apua sosiaalisen verkostonsa avulla. Heille annettava apu vaihtelee suullisista neuvoista sosiaalipäivystyksen puhelinnumeron antamiseen. Henkisen selviämisen näkökulmasta kokonaisvaltaisemmassa auttamisessa on kehittämistarvetta.