Barn i kris : En kvalitativ studie om hur personalen på två mottagningsavdelningar bemöter barnet och beaktar barnets kris

Abstract

Syftet med examensarbetet var att undersöka förhållningssätt, grundantaganden och hurdana arbetssätt och – metoder personalen använder då de bemöter krisdrabbade barn på två mottagningsavdelningar. Arbetet är ett projekterat arbete med två anonyma enheter. Vi ville få fram den teoretiska grund som ligger bakom tänkandet och handlandet hos personalen. Respondenterna hade alla socionomexamen, vilket också var ett krav för att delta. Forskningsfrågorna var: Vilka grundantaganden bygger personalen sitt bemötande av barnet på? Vad anser personalen vara viktigt i mötet med det krisdrabbade barnet? Hur bearbetar personalen krisen tillsammans med barnet? Vi valde den kvalitativa metoden och som datainsamlingsmetod har vi använt oss av öppna temaintervjuer. Fem intervjuer utfördes på två enheter och resultatet analyserades med hjälp av innehållsanalys. Som material använde vi fem artiklar samt olik litteratur som behandlar kriser och krisarbete med barn. De viktigaste referenserna är Poijulas, Cullbergs och Raundalens & Schultzs teorier om kriser och krisbearbetning. Från resultatet framgick att respondenterna hade omfattande kunskap om kriser och krisarbete, samt att de var medvetna om sitt eget kunnande. Ur resultatet framgick också att trygghet, kommunikation och en strukturerad vardag ansågs vara det viktigaste på mottagningsavdelningarna. Resultatet stämde överens med den litteratur vi använt som grund för arbetet. De undersökta enheterna kan utveckla sitt arbete med hjälp av vår undersökning.

The aim of the study is to find out attitudes, assumptions and methods of work used by the personnel when they meet children in crisis in two foster care homes. The study is projected with two anonymous units. We wanted to find out the theoretical basis which lies beneath the thinking and acting of the personnel. All of the respondents are Bachelors of Social Services, which also was an including criterion for taking part in the study. The research questions were: Which assumptions do the personnel found on when they meet the child? What do the personnel find as important in the meeting with the child in crisis? How do the personnel work on the crisis with the child? We chose the qualitative method and for data gathering we used open interviews about different themes. Five interviews were made on two separate units and the result was analyzed with the content analysis method. Our material included five articles and different literature about crises and crisis work with children. The most important references are Poijula’s, Cullberg’s and Raun-dalen & Schultz’s theories about crisis work and working on crises. The result show that the personnel have got an extensive competence about crises and crisis work with chil-dren, and that they were well aware of their own skills. We could also see that security, communication and a structured weekday are the most important things at the foster care homes. The result agrees with the literature we’ve used for the theoretical part of the study. The units that we studied can develop their work with the help of our study.

Opinnäytetyömme tarkoitus oli tutkia suhtautumistapoja, perusolettamuksia sekä työmenetelmiä joita henkilökunta käyttää kohdatessaan kriisin kohdanneen lapsen kahdella vastaanotto-osastolla. Työ on hanketyö kahdesta anonyymistä yksiköstä. Halusimme selvittää teoreettisen perustan joka on henkilökunnan työskentelyn ja ajattelutapojen taustalla. Kaikilla vastanneilla on sosionomikoulutus, mikä oli yksi osallistumisvaatimuksistamme. Tutkimuskysymykset olivat: Minkä perusolettamuksen varaan henkilökunta rakentaa lapsen kohtaamisen? Mitä henkilökunta kokee tärkeäksi kriisin kohdanneen lapsen kohtaamisessa? Kuinka henkilökunta työstää kriisiä lapsen kanssa? Valitsimme kvalitatiivisen menetelmän ja tietojenkeruumenetelmäksi käytimme avoimia teemahaastatteluja. Teimme viisi haastattelua kahdessa yksikössä ja tulos analysoitiin sisältöanalyysin avulla. Materiaalina käytimme viittä artikkelia ja erilaista kirjallisuutta koskien kriisejä ja kriisityötä lasten parissa. Tärkeimmät viitteet ovat Poijulan, Cullbergin sekä Raundalen & Schultzin teoriat kriiseistä ja kriisin työstämisestä. Tuloksista kävi ilmi, että vastanneilla on laaja osaaminen kriiseistä ja niiden työstämisestä, sekä että he ovat tietoisia omasta osaamisestaan. Tuloksista selviää myös, että turvallisuuden tunne, kommunikaatio sekä strukturoitu arki nähdään tärkeimpinä asioina vastaanotto-osastoilla. Tulokset täsmäsivät työhön käytetyn kirjallisuuden kanssa. Yksiköt voivat tulosten perusteella kehittää omaa toimintaansa.