Kokemuksia Lean -menetelmästä kotihoidossa
Koskiranta-Heino, Satu (2020)
Koskiranta-Heino, Satu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003163508
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003163508
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotihoidon henkilöstön kokemuksia Lean -menetelmän käytöstä kotihoitotyössä. Yhteistyökumppanina toimi Helsingin kaupungin kotihoidon Läntisen palvelualueen lähipalvelualue 4, Haagan kotihoidon Lassila -tiimi. Lean -menetelmä oli ollut tiimissä käytössä vuodesta 2017 lähtien. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada henkilökunnalta tietoa, jonka perusteella Lean -menetelmän käyttöä ja työssä jaksamista kotihoidossa voitaisiin parantaa.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tapaustutkimus ja aineistonkeruumenetelmäksi teemahaastattelu. Haastattelut tehtiin kesällä 2019 kymmenelle sattumanvaraisesti valitulle kotihoidon työntekijälle. Teemoina olivat Lean -menetelmän vaikutukset työhön, Lean -menetelmän vaikutukset työssä jaksamiseen ja työssä jaksaminen yleensä. Lisäksi kysyttiin havaittuja ongelmia ja kehitysehdotuksia. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Henkilöstö oli kokenut Lean -menetelmän käytön vaikuttaneen positiivisesti työhön. Työstä oli tullut sujuvampaa ja selkeämpää sekä työn hallinta ja ennakointi olivat parantuneet. Työtä pystyi jakamaan vastuullisemmin ja vastuunoton työtehtävistä koettiin kasvaneen. Lean -menetelmän vaikutuksia itse työssä jaksamiseen oli henkilöstön mielestä vaikea eritellä. Osan mielestä Lean -menetelmän käyttö oli vähentänyt epäselviä tilanteita ja tätä kautta stressin määrää. Osa taas koki stressin lisääntyneen, koska Lean -menetelmän tulon myötä työ oli näkyvämpää ja paremmin mitattavissa. Lean -menetelmän käytössä koettiin myös joitain pulmia, jotka liittyivät lähinnä visuaalisten taulujen päivittämiseen, tietosuojaan sekä iltapäiväpalaveriin sitoutumiseen. Työssä jaksaminen yleensä puhutti haastateltavia paljon. Parannettavaa koettiin olevan erityisesti työvuorosuunnittelussa, sijaisten saamisessa, työn määrässä ja oman työn vaikutusmahdollisuuksissa. Arvostus kotihoitotyötä kohtaan koettiin myös heikoksi.
Tutkimuksen tulokset tukivat hyvin aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia ja tämän opinnäytetyön teoreettista viitekehystä. Tulevaisuudessa kotihoidon asiakasmäärät kasvavat väestön ikääntyessä. Kotihoitoon tarvitaan paljon uusia työntekijöitä sekä toimintamalleja, joilla sama työ voidaan tehdä pienemmillä resursseilla. Siksi työssä jaksamiseen ja työn organisointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lean -menetelmän kaltaiset toimintamallit voivat osaltaan helpottaa työn sujuvuutta ja henkilöstön jaksamista.
Asiasanat: kotihoito, Lean -ajattelu, työn organisointi, työssä jaksaminen
Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tapaustutkimus ja aineistonkeruumenetelmäksi teemahaastattelu. Haastattelut tehtiin kesällä 2019 kymmenelle sattumanvaraisesti valitulle kotihoidon työntekijälle. Teemoina olivat Lean -menetelmän vaikutukset työhön, Lean -menetelmän vaikutukset työssä jaksamiseen ja työssä jaksaminen yleensä. Lisäksi kysyttiin havaittuja ongelmia ja kehitysehdotuksia. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Henkilöstö oli kokenut Lean -menetelmän käytön vaikuttaneen positiivisesti työhön. Työstä oli tullut sujuvampaa ja selkeämpää sekä työn hallinta ja ennakointi olivat parantuneet. Työtä pystyi jakamaan vastuullisemmin ja vastuunoton työtehtävistä koettiin kasvaneen. Lean -menetelmän vaikutuksia itse työssä jaksamiseen oli henkilöstön mielestä vaikea eritellä. Osan mielestä Lean -menetelmän käyttö oli vähentänyt epäselviä tilanteita ja tätä kautta stressin määrää. Osa taas koki stressin lisääntyneen, koska Lean -menetelmän tulon myötä työ oli näkyvämpää ja paremmin mitattavissa. Lean -menetelmän käytössä koettiin myös joitain pulmia, jotka liittyivät lähinnä visuaalisten taulujen päivittämiseen, tietosuojaan sekä iltapäiväpalaveriin sitoutumiseen. Työssä jaksaminen yleensä puhutti haastateltavia paljon. Parannettavaa koettiin olevan erityisesti työvuorosuunnittelussa, sijaisten saamisessa, työn määrässä ja oman työn vaikutusmahdollisuuksissa. Arvostus kotihoitotyötä kohtaan koettiin myös heikoksi.
Tutkimuksen tulokset tukivat hyvin aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia ja tämän opinnäytetyön teoreettista viitekehystä. Tulevaisuudessa kotihoidon asiakasmäärät kasvavat väestön ikääntyessä. Kotihoitoon tarvitaan paljon uusia työntekijöitä sekä toimintamalleja, joilla sama työ voidaan tehdä pienemmillä resursseilla. Siksi työssä jaksamiseen ja työn organisointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lean -menetelmän kaltaiset toimintamallit voivat osaltaan helpottaa työn sujuvuutta ja henkilöstön jaksamista.
Asiasanat: kotihoito, Lean -ajattelu, työn organisointi, työssä jaksaminen