Kirjastosta yleislainaamoksi? : Miten esineiden lainaaminen sopii yleisen kirjaston tehtävänkuvaan
Värttö, Ville (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004034444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004034444
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten esinelainaus sopii yleisen kirjaston tehtävänkuvaan. Työssä haettiin vastauksia pääkysymykseen kolmen alakysymyksen avulla: Miten yleisen kirjaston tehtävänkuva määritellään? Mitä haasteita esinelainaukseen liittyy kirjaston kannalta? Miten esinelainausta perustellaan?
Työn tavoitteena oli luoda kokonaiskuva siitä, mitä mahdollisuuksia ja uhkia esinelainaukseen kirjaston kannalta liittyy. Tarkoituksena oli toimia rohkaisevana päänavauksena esinelainauksen tutkimiselle suomalaisissa yleisissä kirjastoissa. Esinelainauksen käsittely on ollut tähän asti pitkälle mediassa esiintyneiden puheenvuorojen varassa.
Työn lähestymistapana käytettiin eksploratiivista tutkimusta ja menetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Syntyneen kirjallisuuskatsauksen lähteenä käytettiin aiheesta tehtyä tutkimuskirjallisuutta ja muita kirjallisia lähteitä sekä mediakeskusteluja.
Kirjallisuuskatsauksen pohjalta oli nähtävillä seuraavanlaiset tulokset: Esinelainaus ei lain mukaan suoranaisesti kuulu yleisen kirjaston tehtäviin, mutta laki ei myöskään poissulje esinelainauksen mahdollisuutta. Mikäli kirjasto aloittaa esinelainauksen perustellen sitä institutionaalisella tehtävänkuvallaan, esineet olisi käsitettävä tiedoksi tai informaatioksi tai oppimista tukeviksi välineiksi. Sen sijaan esinelainauksen perustelu esimerkiksi eettisellä kuluttamisella ei ole kirjoitettuna yleiseen kirjastolakiin tai yleisen kirjaston tehtävänkuvaan.
Työn tuloksina voitiin osoittaa myös, että ekologisen elämäntavan kannalta kirjastojen liikkuminen kohti esinelainausta on suunnannäyttö kestävän kehityksen hengessä. Esinelainauksen aiheuttamiksi haasteiksi löydettiin niin taloudelliset kuin henkilökunnan osaamiseen, ajankäyttöön ja tiloihin liittyvät resurssit.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että esinelainaus tarjoaa monia tutkimusnäkökulmia, joihin tarttuminen selventäisi esinelainauksen roolia yleisen kirjaston tehtävänkuvassa ja antaisi kirjastoille työrauhan joko tehdä sitä tai olla tekemättä.
Työn tavoitteena oli luoda kokonaiskuva siitä, mitä mahdollisuuksia ja uhkia esinelainaukseen kirjaston kannalta liittyy. Tarkoituksena oli toimia rohkaisevana päänavauksena esinelainauksen tutkimiselle suomalaisissa yleisissä kirjastoissa. Esinelainauksen käsittely on ollut tähän asti pitkälle mediassa esiintyneiden puheenvuorojen varassa.
Työn lähestymistapana käytettiin eksploratiivista tutkimusta ja menetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Syntyneen kirjallisuuskatsauksen lähteenä käytettiin aiheesta tehtyä tutkimuskirjallisuutta ja muita kirjallisia lähteitä sekä mediakeskusteluja.
Kirjallisuuskatsauksen pohjalta oli nähtävillä seuraavanlaiset tulokset: Esinelainaus ei lain mukaan suoranaisesti kuulu yleisen kirjaston tehtäviin, mutta laki ei myöskään poissulje esinelainauksen mahdollisuutta. Mikäli kirjasto aloittaa esinelainauksen perustellen sitä institutionaalisella tehtävänkuvallaan, esineet olisi käsitettävä tiedoksi tai informaatioksi tai oppimista tukeviksi välineiksi. Sen sijaan esinelainauksen perustelu esimerkiksi eettisellä kuluttamisella ei ole kirjoitettuna yleiseen kirjastolakiin tai yleisen kirjaston tehtävänkuvaan.
Työn tuloksina voitiin osoittaa myös, että ekologisen elämäntavan kannalta kirjastojen liikkuminen kohti esinelainausta on suunnannäyttö kestävän kehityksen hengessä. Esinelainauksen aiheuttamiksi haasteiksi löydettiin niin taloudelliset kuin henkilökunnan osaamiseen, ajankäyttöön ja tiloihin liittyvät resurssit.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että esinelainaus tarjoaa monia tutkimusnäkökulmia, joihin tarttuminen selventäisi esinelainauksen roolia yleisen kirjaston tehtävänkuvassa ja antaisi kirjastoille työrauhan joko tehdä sitä tai olla tekemättä.