Raetuhkan mekaaniset ominaisuudet
Kalaja, Timo (2020)
Kalaja, Timo
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004074595
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004074595
Tiivistelmä
Raetuhka on biotuhkasta valmistettava kierrätysmateriaali, jota käytetään tällä hetkellä metsälannoitteena. Opinnäytetyön aiheena oli Rakeistus Oy:n raetuhkan mekaanisten ominaisuuksien tutkiminen laboratoriokokeilla. Kokeiden tavoitteena oli selvittää, täyttääkö raetuhka teiden suodatinkerroksen vaatimukset.
Opinnäytetyössä testattiin viittä eri raetuhkalaatua, jotka sisälsivät bio- tai kivituhkaa, opasakkaa ja Mfibrils Oy:n Allfix- selluemulsiota. Testatut raetuhkalaadut on valmistettu rumpurakeistus-menetelmällä Oulun Nuottasaaren voimalaitoksen yhteyteen rakennetussa rakeistuslaitteistossa tai Rakeistus Oy:n laboratoriolaitteistolla. Kaikki näytteet tutkittiin Oulun ammattikorkeakoulun rakennuslaboratoriossa.
Raetuhkan ominaisuudet määritettiin standardisoitujen laboratoriokokeide avulla. Kokeiden tuloksia verrattiin eri tahojen antamiin raja-arvoihin sekä rinnakkaistestattuihin hiekan arvoihin. Laboratoriokokeissa keskityttiin raetuhkan fyysisiin ominaisuuksiin sekä lujuuteen ja routivuuteen vaikuttavien ominaisuuksien määrittämiseen.
Laboratoriokokeiden perusteella testatut reseptit eivät täyttäneet suodatinkerrokselle asetettuja vaatimuksia. Ongelmia aiheuttivat tuhkarakeiden hiukkasten sitoutumattomuus ja lujuuden puute.
Heikot rakeet hienontuvat etenkin tiivistettäessä, mikä johtaa hienoainespitoisuuden kasvuun. Korkea hienoainespitoisuus lisää maa-aineksen routivuusriskiä, mikä nähdään korkeina kapillaarisuus- ja adsorptio-arvoina. Laboratoriokokeiden perusteella raetuhkan tuotekehityksen suuntana on lisätä yksittäisten rakeiden lujuutta ja tuhkan sitoutumista.
Opinnäytetyössä testattiin viittä eri raetuhkalaatua, jotka sisälsivät bio- tai kivituhkaa, opasakkaa ja Mfibrils Oy:n Allfix- selluemulsiota. Testatut raetuhkalaadut on valmistettu rumpurakeistus-menetelmällä Oulun Nuottasaaren voimalaitoksen yhteyteen rakennetussa rakeistuslaitteistossa tai Rakeistus Oy:n laboratoriolaitteistolla. Kaikki näytteet tutkittiin Oulun ammattikorkeakoulun rakennuslaboratoriossa.
Raetuhkan ominaisuudet määritettiin standardisoitujen laboratoriokokeide avulla. Kokeiden tuloksia verrattiin eri tahojen antamiin raja-arvoihin sekä rinnakkaistestattuihin hiekan arvoihin. Laboratoriokokeissa keskityttiin raetuhkan fyysisiin ominaisuuksiin sekä lujuuteen ja routivuuteen vaikuttavien ominaisuuksien määrittämiseen.
Laboratoriokokeiden perusteella testatut reseptit eivät täyttäneet suodatinkerrokselle asetettuja vaatimuksia. Ongelmia aiheuttivat tuhkarakeiden hiukkasten sitoutumattomuus ja lujuuden puute.
Heikot rakeet hienontuvat etenkin tiivistettäessä, mikä johtaa hienoainespitoisuuden kasvuun. Korkea hienoainespitoisuus lisää maa-aineksen routivuusriskiä, mikä nähdään korkeina kapillaarisuus- ja adsorptio-arvoina. Laboratoriokokeiden perusteella raetuhkan tuotekehityksen suuntana on lisätä yksittäisten rakeiden lujuutta ja tuhkan sitoutumista.