Jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmä asuinkerrostalossa
Hupponen, Janne (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004084736
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004084736
Tiivistelmä
Uudisrakennusten energiatehokkuus on parantunut viime vuosina merkittävästi. Ulkovaipan lämmöneristävyysvaatimuksia on kiristetty ja poistoilmasta otetaan lämpöä talteen tehokkailla LTO-laitteilla. Uudiskerrostaloissa käyttöveden lämmitykseen kuluukin noin puolet koko lämmitysenergiantarpeesta. Lämmitetty käyttövesi johdetaan tyypillisesti kunnalliseen jätevesiviemäriin ilman, että viemärivedestä otetaan lämpöä talteen. EU on asettanut jäteveden lämmöntalteenoton uusiutuvaksi energianlähteeksi direktiivissä RED II.
Tämä insinöörityö tehtiin talotekniikan suunnittelutoimistossa liittyen Helsinkiin kaavaillun suuren asuinkerrostalon LVI-suunnitteluun. Rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon. Työn tavoitteena oli selvittää jäteveden lämmöntalteenottomahdollisuuksia, lämmöntalteenottolaitteiston toimintaa ja kytkentää lämmönjakokeskuksen laitteisiin sekä jäteveden lämmön talteenoton kannattavuutta. Järjestelmä ajateltiin sijoitettavaksi asuinkerrostalon tekniseen tilaan lämmönjakohuoneeseen.
Työ tehtiin kirjallisuustutkimuksena, perehtymällä alan viranomaismääräyksiin ja ohjeisiin sekä haastatteluin ja omakohtaisin laskelmin. Jäteveden lämmöntalteenoton energia- ja kannattavuuslaskelmissa tukeuduttiin laitetoimittajan ilmoittamiin arvoihin. Jätevedet pumpataan kahden sarjaan kytketyn lämmöntalteenottosiirtimen läpi kunnalliseen viemäriverkostoon. Lämmönsiirtimet ovat säiliöissä, joista lämpö siirretään liuoskierrolla lämpöpumpulle. Lämpöpumppu tuottaa lämpöä käyttöveden lämmittämiseen ja lattialämmitysverkostoon.
Lopputuloksena todettiin, että jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmä on varteen otettava talotekninen ratkaisu ja järjestelmä maksaa itsensä takaisin. Vaikutus E-luvun parantumiseen oli noin –5 kWhE/(m2a). Tärkeimpänä jatkotutkimustarpeena ovat pitkäaikaiset seurantamittaukset jäteveden LTO-laitteistojen toiminnasta ja suorituskyvystä erilaisissa kohteissa. Niillä saataisiin jatkossa luotettavaa tietoa suunnittelun tueksi.
Tämä insinöörityö tehtiin talotekniikan suunnittelutoimistossa liittyen Helsinkiin kaavaillun suuren asuinkerrostalon LVI-suunnitteluun. Rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon. Työn tavoitteena oli selvittää jäteveden lämmöntalteenottomahdollisuuksia, lämmöntalteenottolaitteiston toimintaa ja kytkentää lämmönjakokeskuksen laitteisiin sekä jäteveden lämmön talteenoton kannattavuutta. Järjestelmä ajateltiin sijoitettavaksi asuinkerrostalon tekniseen tilaan lämmönjakohuoneeseen.
Työ tehtiin kirjallisuustutkimuksena, perehtymällä alan viranomaismääräyksiin ja ohjeisiin sekä haastatteluin ja omakohtaisin laskelmin. Jäteveden lämmöntalteenoton energia- ja kannattavuuslaskelmissa tukeuduttiin laitetoimittajan ilmoittamiin arvoihin. Jätevedet pumpataan kahden sarjaan kytketyn lämmöntalteenottosiirtimen läpi kunnalliseen viemäriverkostoon. Lämmönsiirtimet ovat säiliöissä, joista lämpö siirretään liuoskierrolla lämpöpumpulle. Lämpöpumppu tuottaa lämpöä käyttöveden lämmittämiseen ja lattialämmitysverkostoon.
Lopputuloksena todettiin, että jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmä on varteen otettava talotekninen ratkaisu ja järjestelmä maksaa itsensä takaisin. Vaikutus E-luvun parantumiseen oli noin –5 kWhE/(m2a). Tärkeimpänä jatkotutkimustarpeena ovat pitkäaikaiset seurantamittaukset jäteveden LTO-laitteistojen toiminnasta ja suorituskyvystä erilaisissa kohteissa. Niillä saataisiin jatkossa luotettavaa tietoa suunnittelun tueksi.