Huostaanotetun laitoksessa asuvan nuoren itsenäistymisprosessi Opas henkilökunnalle prosessin tukemiseen
Mölsä, Satu (2020)
Mölsä, Satu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004215564
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004215564
Tiivistelmä
Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä itsenäistymiskansio Pienryhmäkoti Venlaan. Kansio sisältää aukikirjoitetun itsenäistymisprosessin ja erilaisia itsenäistymiseen liittyviä, eri osa-alueiden harjoitteluun tarkoitettuja menetelmiä ja vinkkejä sekä aikamääreitä itsenäistymisen etenemiselle. Ohjeet ja aikataulut ovat suuntaa antavia ja jokaiselle nuorelle laaditaan yksilöllinen, hänen tarpeensa huomioon ottava itsenäistymissuunnitelma. Tarve yhtenäisille käytänteille oli olemassa, sillä kyseisessä lastensuojelulaitoksessa ei ole ollut käytössä yhtenäistä prosessia, jota kaikki olisivat noudattaneet.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivisia sekä kvantitatiivisia menetelmiä. Ohjaajille ja nuorille tehtiin survey-kyselyt, teemahaastattelut, ja yhtenä menetelmänä täydentämään muita saatuja vastauksia käytettiin toiminnallista havainnointia. Opinnäytetyötä tehtiin yhteistyössä yksikön henkilökunnan ja nuorten kanssa sekä jo poismuuttaneiden nuorten kanssa, koska nuorten osallisuus on yksi yksikön toimintaperiaatteista. Kansio sisältää toiminnallisia menetelmiä itsenäistymisen eri aihealueiden harjoitteluun, ja osaa niistä testattiin nuorilla opinnäytetyötä tehdessä.
Teoreettisena viitekehyksenä olivat nuoren biologinen ja psykologinen kehittyminen, itsenäistyminen, mielenterveyden kehittyminen, nuorten syrjäytyminen ja lastensuojelun eri muodot. Nuoruus, nuoruutta käsitteenä, on vaikea rajata tiettyyn ikähaarukkaan, ja nuoruuden eri vaiheet etenevät yksilöllisesti. Itsenäistymisessä haasteita on enemmän nuorilla, jotka ovat sijoitettuna laitoksiin kuin kotona asuvilla nuorilla.
Opinnäytetyön tutkimuksissa selvisi, että ohjaajien mielestä eniten harjoittelua tarvitaan kuukausibudjetin laadinnassa, rahankäytössä ja asioiden hoitamisessa puhelimitse: varsinkin viranomaispuheluita tulisi harjoitella. Myös ruoan valmistaminen, vuorokausiryhmin ylläpitäminen ja arjen hallinta vaativat harjoittelua. Nuorten itsensä mielestä he tarvitsevat eniten harjoitusta ja tukea kuukausibudjetin laadintaan, ruoan hintojen vertailuun ja vuorokausirytmin ylläpitoon. Jo itsenäistyneet poismuuttaneet nuoret kokivat suurimmaksi haasteeksi yksinäisyyden.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivisia sekä kvantitatiivisia menetelmiä. Ohjaajille ja nuorille tehtiin survey-kyselyt, teemahaastattelut, ja yhtenä menetelmänä täydentämään muita saatuja vastauksia käytettiin toiminnallista havainnointia. Opinnäytetyötä tehtiin yhteistyössä yksikön henkilökunnan ja nuorten kanssa sekä jo poismuuttaneiden nuorten kanssa, koska nuorten osallisuus on yksi yksikön toimintaperiaatteista. Kansio sisältää toiminnallisia menetelmiä itsenäistymisen eri aihealueiden harjoitteluun, ja osaa niistä testattiin nuorilla opinnäytetyötä tehdessä.
Teoreettisena viitekehyksenä olivat nuoren biologinen ja psykologinen kehittyminen, itsenäistyminen, mielenterveyden kehittyminen, nuorten syrjäytyminen ja lastensuojelun eri muodot. Nuoruus, nuoruutta käsitteenä, on vaikea rajata tiettyyn ikähaarukkaan, ja nuoruuden eri vaiheet etenevät yksilöllisesti. Itsenäistymisessä haasteita on enemmän nuorilla, jotka ovat sijoitettuna laitoksiin kuin kotona asuvilla nuorilla.
Opinnäytetyön tutkimuksissa selvisi, että ohjaajien mielestä eniten harjoittelua tarvitaan kuukausibudjetin laadinnassa, rahankäytössä ja asioiden hoitamisessa puhelimitse: varsinkin viranomaispuheluita tulisi harjoitella. Myös ruoan valmistaminen, vuorokausiryhmin ylläpitäminen ja arjen hallinta vaativat harjoittelua. Nuorten itsensä mielestä he tarvitsevat eniten harjoitusta ja tukea kuukausibudjetin laadintaan, ruoan hintojen vertailuun ja vuorokausirytmin ylläpitoon. Jo itsenäistyneet poismuuttaneet nuoret kokivat suurimmaksi haasteeksi yksinäisyyden.