Rakennettujen kosteikkojen merkitys maatilayrittäjälle

Abstract

Opinnäytetyöni liittyy rakennettuihin kosteikkoihin, jotka on tehty peltolohkoille. Useimmilla maatilayrittäjillä on peltolohkoja, joiden yhteydessä on esiintynyt märkyysongelmia. Usein pellossa tai sen osassa ei ole pystytty viljelmään mitään tai satoa ei ole saatu kerättyä. Tähän on haettu ratkaisua muun muassa kosteikkojen perustamisella osalle peltoalasta tai koko peltoon. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Pyhäjärven maaseutuhallinnon maaseutujohtaja Pasi Liikanen.

Opinnäytetyön tavoitteena on löytää kosteikkojen keskeisimmät hyödyt ja mahdolliset muut vaikutukset viljelijän kannalta. Opinnäytetyössä selvitetään tilallisilta, jotka ovat kosteikon rakentaneet, saivatko he peltonsa tai maa-alueensa tehokkaammin käyttöönsä kosteikon rakentamisen jälkeen. Lisäksi pohditaan, kannattaako tulevaisuudessa perustaa kosteikko pellon yhteyteen.

Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä on tutkittu kosteikon toiminta- ja rakentamisperiaatteita, rahoitusvaihtoehtoja sekä käsitellään ympäristösopimusta, kosteikon hoitosopimusta ja korvauskelpoisuuden siirtoa. Apuna viitekehykseen käytettiin eri kirjallisuuslähteitä sekä asiantuntijoita. Tutkimus toteutettiin empiirisenä ja laadullisena, jossa haastattelu tehtiin kokemuksiin perustuvana kuudelle kosteikon rakentajalle, rakentajia haastateltiin kasvokkain. Haastattelulomake koostuu strukturoiduista ja puolistrukturoiduista kysymyksistä.

Kaikki haastateltavat kokivat, että kosteikko on tuonut helpotusta maa-alueiden vesitalouteen. Tulvavesiä on saatu johdettua pois märiltä alueilta kosteikkoon. Loppuosa peltolohkosta on saatu helpommin viljelykuntoon ja näin ollen kuivavaraa on saatu kasvatettua. Tämän takia ei ole tarvinnut koko peltolohkoa enää laittaa luonnonhoitopelloksi tai kesannoiksi. Johtopäätöksenä voidaan jatkossa suositella kosteikon rakentamista maa-alueelle, jossa on olemassa tulvariskiä.

Työn tuloksia tullaan hyödyntämään jatkossa kosteikkojen perustamiseen liittyvässä ohjauksessa ja neuvonnassa kosteikon rakentajille. Ohjauksen ja neuvonnan tueksi tehtiin A4- kokoinen opasesite maaseututoimiston käyttöön.

This thesis is connected to the built wetlands which have been made on a field. Many entrepreneurs have fields in which wetness is a problem. Often the field or part of the field has failed to produce anything, or the crop has not been harvested. A wetland has been thought to be a solution. The commissioner of this thesis is Pasi Liikanen the countryside director of the countryside administration of Pyhäjärvi.

The objective of the thesis is to find the most central advantages of wetlands and possible other effects. Farmers who have built the wetland, were asked if they can use their fields more effectively because of the wetland. Is it worthwhile to build a wetland on the field in the future.

Theory consists of the operation and building of the wetland, financing alternatives, environmental agreement, the care agreement of the wetland. Literature of the agriculture and experts has been the help. The research is empiric and qualitative. Six interviews were made. The interview questions were structured and partially structured questions.

It was the interviewees´ opinion that the wetland helped in the water resources engineering of the field. It has been possible to conduct the floodwaters to a wetland. The rest of the field has been easier to cultivate, and the dryness has been expanded. There has been no need to put any more as nature management fields or as fallows. The conclusion is that it can be recommended in the future to build wetlands in the areas where there is flood risk.

The results of this work will be utilized in future guidelines and advice for wetland builders on establishing wetlands. In order to support guidance and counseling, the Rural Office was provided with an A4 size guide.