Sukupuolilajitellusta siemenestä syntyneiden vasikoiden sukupuolijakauma ja siihen vaikuttavat tekijät
Kekki, Paula (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004245805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004245805
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella sukupuolilajitellusta siemenestä syntyneiden vasikoiden sukupuolijakaumaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus suoritettiin tarkastelemalla sukupuolilajitellulla siemenellä tehtyjä siemennyksiä vuosina 2010-2018. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Faba Osk, joka toimitti aineiston tutkittavaksi.
Vasikan sukupuolella on suuri merkitys nautakarjataloudelle. Sukupuolilajittelulla on monia hyviä puolia sekä maidontuotannon että lihantuotannon osalta. Maidontuotantoon saadaan parempia lehmävasikoita ja lihantuotantoon nopeampikasvuisia risteytys- ja sonnivasikoita. Sukupuolilajiteltu siemen on suhteellisen uusi tekniikka, jonka vuoksi tutkimus menetelmän käytöstä ja vaikutuksista on tarpeellista.
Naudalla on 60 kromosomia eli 30 kromosomiparia, joista yksi kromosomipari määrittää jälkeläisen sukupuolen. Vasikan sukupuoli määräytyy sen mukaan, kumpaa kromosomia kantava siittiö hedelmöittää munasolun. Sonnin spermassa on noin puolet X- ja puolet Y-kromosomia kantavia siittiöitä. X- ja Y-siittiöt ovat keskenään hyvin samanlaiset, paitsi X-kromosomia kantavassa siittiössä on n. 4% enemmän DNA:ta. Sukupuolilajittelu perustuu tähän eroon DNA:n määrässä.
Aineiston perusteella isäsonnilla, vuodella ja vuodenajalla voi olla vaikutusta syntyvien vasikoiden sukupuoleen. Aineiston perusteella poikimakerralla, joka korreloi myös lehmän iän kanssa, ei näyttäisi olevan merkitystä. Aineiston perusteella rotujen välillä on eroja, mutta otanta yksittäistä rotua kohden jää niin pieneksi, että on mahdotonta tehdä siitä johtopäätöksiä.
Vasikan sukupuolella on suuri merkitys nautakarjataloudelle. Sukupuolilajittelulla on monia hyviä puolia sekä maidontuotannon että lihantuotannon osalta. Maidontuotantoon saadaan parempia lehmävasikoita ja lihantuotantoon nopeampikasvuisia risteytys- ja sonnivasikoita. Sukupuolilajiteltu siemen on suhteellisen uusi tekniikka, jonka vuoksi tutkimus menetelmän käytöstä ja vaikutuksista on tarpeellista.
Naudalla on 60 kromosomia eli 30 kromosomiparia, joista yksi kromosomipari määrittää jälkeläisen sukupuolen. Vasikan sukupuoli määräytyy sen mukaan, kumpaa kromosomia kantava siittiö hedelmöittää munasolun. Sonnin spermassa on noin puolet X- ja puolet Y-kromosomia kantavia siittiöitä. X- ja Y-siittiöt ovat keskenään hyvin samanlaiset, paitsi X-kromosomia kantavassa siittiössä on n. 4% enemmän DNA:ta. Sukupuolilajittelu perustuu tähän eroon DNA:n määrässä.
Aineiston perusteella isäsonnilla, vuodella ja vuodenajalla voi olla vaikutusta syntyvien vasikoiden sukupuoleen. Aineiston perusteella poikimakerralla, joka korreloi myös lehmän iän kanssa, ei näyttäisi olevan merkitystä. Aineiston perusteella rotujen välillä on eroja, mutta otanta yksittäistä rotua kohden jää niin pieneksi, että on mahdotonta tehdä siitä johtopäätöksiä.