Pakolaistaustaisten naisten osallistuminen vapaa-ajan toimintaan Mikkelissä
Liukkonen, Jemina (2020)
Liukkonen, Jemina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296532
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296532
Tiivistelmä
Pakolaisena Suomeen tulleiden naisten osallistuminen vapaa-ajan toimintaan on erityisen tärkeää, sillä se tukee heidän kotoutumistaan ja uuteen kaupunkiin sopeutumista. Monikulttuurikeskus Mimosassa on asiakaspuheiden perusteella huomattu, että osallistuminen kodin ulkopuoliseen, suomalaisten kanssa tapahtuvaan toimintaan on vähäistä. Pakolaisnaiset Mikkelissä jäävät helposti toiminnan ulkopuolelle ja kynnys osallistua on korkea. Opinnäytetyön tavoite on tutkia, miten tämä ilmiö näkyy näiden naisten elämässä kokonaisvaltaisesti, mistä se johtuu ja mitä on tehtävä, jotta nämä naiset osallistuisivat aktiivisemmin.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja materiaali tutkimuskysymyksiin kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Teemoitettu aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi kiintiöpakolaisena Mikkeliin tullutta syyrialaista ja afganistanilaista naista, jotka ovat vielä kotoutumisvaiheessa. Haastateltavilla on kokemusta Mikkelin vapaa-ajan palveluiden käytöstä ja niihin osallistumisesta.
Haastatteluiden tulokset kertovat, että kotoutuminen Suomeen koetaan vaikeaksi ja asuminen uudessa maassa on yksinäistä. Kotoutumiseen auttaisi osallistuminen harrastuksiin, sillä harrastusten kautta tapaisi suomalaisia, oppisi kieltä ja tutustuisi kulttuuriin. Kiinnostus harrastamista kohtaan on runsas, harrastamisen positiivinen merkitys ymmärretään ja aktiivisuutta näillä naisilla on, mutta osallistumiseen vaikuttaa moni asia negatiivisesti. Aikaa harrastamiselle ei ole, sillä perheestä huolehtiminen on prioriteetti ja vie paljon aikaa. Myöskään informaatiota harrastamispaikoista sekä itse lajeista, niihin liittyvistä säännöistä ja välineistä ei ole tarpeeksi. Esimerkiksi koulun toivottaisiin tiedottavan enemmän aiheesta. Suomalainen harrastuskaveri auttaisi tutustumaan lajeihin ja harrastusmahdollisuuksiin, mutta suomalaisiin on vaikea tutustua kulttuurierojen ja aran luonteen vuoksi.
Tulokset antavat lisätietoa pakolaistaustaisten naisten osallistumisesta vapaa-ajan palveluihin ja siitä, mikä kohderyhmää auttaisi, jotta osallistuminen olisi runsaampaa. Osallistuminen koettiin positiivisesti ja kotoutumista tukevasti, korkeaa lähtemisen kynnystä tulisi vain laskea ja rohkaista näitä naisia harrastamaan. Tulosten avulla tätä kynnystä voidaan alkaa laskemaan, sillä nyt tiedetään mitkä tekijät tähän auttavat.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja materiaali tutkimuskysymyksiin kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Teemoitettu aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi kiintiöpakolaisena Mikkeliin tullutta syyrialaista ja afganistanilaista naista, jotka ovat vielä kotoutumisvaiheessa. Haastateltavilla on kokemusta Mikkelin vapaa-ajan palveluiden käytöstä ja niihin osallistumisesta.
Haastatteluiden tulokset kertovat, että kotoutuminen Suomeen koetaan vaikeaksi ja asuminen uudessa maassa on yksinäistä. Kotoutumiseen auttaisi osallistuminen harrastuksiin, sillä harrastusten kautta tapaisi suomalaisia, oppisi kieltä ja tutustuisi kulttuuriin. Kiinnostus harrastamista kohtaan on runsas, harrastamisen positiivinen merkitys ymmärretään ja aktiivisuutta näillä naisilla on, mutta osallistumiseen vaikuttaa moni asia negatiivisesti. Aikaa harrastamiselle ei ole, sillä perheestä huolehtiminen on prioriteetti ja vie paljon aikaa. Myöskään informaatiota harrastamispaikoista sekä itse lajeista, niihin liittyvistä säännöistä ja välineistä ei ole tarpeeksi. Esimerkiksi koulun toivottaisiin tiedottavan enemmän aiheesta. Suomalainen harrastuskaveri auttaisi tutustumaan lajeihin ja harrastusmahdollisuuksiin, mutta suomalaisiin on vaikea tutustua kulttuurierojen ja aran luonteen vuoksi.
Tulokset antavat lisätietoa pakolaistaustaisten naisten osallistumisesta vapaa-ajan palveluihin ja siitä, mikä kohderyhmää auttaisi, jotta osallistuminen olisi runsaampaa. Osallistuminen koettiin positiivisesti ja kotoutumista tukevasti, korkeaa lähtemisen kynnystä tulisi vain laskea ja rohkaista näitä naisia harrastamaan. Tulosten avulla tätä kynnystä voidaan alkaa laskemaan, sillä nyt tiedetään mitkä tekijät tähän auttavat.