Keikkatyön johtaminen iäkkäiden tehostetussa palveluasumisessa: suosituksia lähiesimiehille. Scoping katsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli etsiä tietoa tarvittaessa työhön kutsuttavan henkilökunnan eli keikkatyön johtamisesta ja soveltaa tietoa tehostetun palveluasumisen toimintayksikön lähijohtamiseen. Tavoitteena oli, että iäkkäiden tehostettua palvelusasumista tuottavat toimintayksiköt voivat hyödyntää opinnäytetyössä tuotettua tietoa ja kehittää sen avulla keikkatyöntekijöiden johtamista ja varmistaa palvelujensa laadun toteutumisen poikkeustilanteissakin. Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena. Ensin toteutettiin scoping katsaus, jolla etsittiin tietoa keikkatyön johtamistarpeista. Aineisto koostui kymmenestä monialaisesta artikkelista, jotka analysoitiin sisällön analyysin menetelmin hyödyntäen abduktiivista sekä induktiivista lähestymistapaa. Analyysia ohjasi teoreettisessa osassa tunnistettu iäkkäiden tehostetun palveluasumisen henkilöstöön liittyvien laatuvaatimusten viitekehys. Laatuvaatimukset tunnistettiin analysoimalla Helsingin metropolikuntien (Helsinki, Espoo ja Vantaa) iäkkäiden tehostetun palveluasumisen kilpailutuksia varten laaditut palvelukuvaukset.

Scoping katsauksen tuloksena saatiin keikkatyön johtaminen tehostetussa palveluasumisessa käsitekokonaisuus pääteemoinaan 1.) Keikkatyöntekijöiden henkilökunnan määrä ja laatu 2.) Työn hallinta 3.) Työyhteisön toiminta ja 4.) Esimiestaidot. Pääluokat 1-3 löytyvät analyysia ohjanneesta hoitohenkilöstöön kohdistuvien laatuvaatimusten analyysirungosta. Uutena pääluokkana muodostui neljäs yläluokka; Esimiestaidot.

Ilmiönä keikkatyö asettaa runsaasti haasteita erityisesti työyhteisöille, keikkatyöntekijälle itselleen ja heidän yhteistoiminnalleen. Tätä kautta se voi heikentää palvelujen laatua. Merkittävinä nousi esiin työyhteisöissä koettu epätasapuolinen työnjako ja epäluottamus keikkatyöntekijää kohtaan. Keikkatyöntekijän osalta huomiota vaativaa oli epäoikeudenmukaisuuden ja ulkopuolisuuden tunne. Esimiestyössä ilmiön vaikutusten tiedostaminen nousi merkittäväksi. Johtopäätöksenä organisaatioiden ja esimiesten tulee kehittää osaamistaan ja toimintatapoja, joilla vastataan työyhteisöjen ja keikkatyöntekijöiden tarpeisiin sekä lievennetään ilmiön negatiivisia vaikutuksia paitsi palvelujen laatuun myös työntekijöiden työhyvinvointiin. Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin myös keinoja tähän, kuten luottamuksen lisääminen perehdytystä ja rekrytointikäytäntöjä kehittämällä sekä mahdollistamalla keikkatyöntekijälle osallisuutta ja vaikuttamista.

Toisessa vaiheessa luotiin kehittämistehtävän mukaisesti suositukset keikkatyön johtamisesta tehostetun palveluasumisen lähiesimiehille; perustuen katsauksesta saatuun tietoon.