Puhevammaisten tulkkien valmistautuminen tulkkaustoimeksiantoihin
Kirjavainen, Pirita; Puustinen, Miia (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057181
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen opinnäytetyömme tilaajana toimi Suomen Puhevammaisten Tulkit ry. Opinnäytetyössä selvitettiin puhevammaisten tulkkien valmistautumista tulkkaustoimeksiantoihin. Työssä kartoitettiin, kuinka valmistautuminen näkyy tulkkien työssä, millaisia valmistautumistapoja heillä on sekä, kuinka paljon valmistautumiseen käytetään aikaa. Valmistautuminen kuuluu osaksi tulkkien työtä, mutta puhevammaisten tulkkauksen alalta puuttui tieto siitä, kuinka valmistautuminen näkyy tulkkien arjessa käytännössä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita käyttäen. Aineisto opinnäytetyöhön kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastattelimme opinnäytetyöhön kuusi tulkkia, joista yksi on suorittanut puhevammaisten tulkkauksen ammattikorkeakoulututkinnon ja viisi erikoisammattitutkinnon. Aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulokseksi saatiin, että valmistautuminen on tärkeä osa tulkkien työtä. Valmistautumistapoja nostettiin useampia, mutta tärkeimmiksi valmistautumiskeinoiksi osoittautuivat käytännön valmistautuminen, kuten asiakasprofiilin lukeminen ja materiaalin valmistaminen sekä mentaalinen valmistautuminen. Tutkimuksesta käy ilmi, että valmistautumiseen käytettävän ajan määrittely on vaikeaa, koska se riippuu asiakkaasta ja tulkkaustilanteesta.
Tutkimus osoittaa, että valmistautumiseen käytettävät tavat ja aika ovat tulkeilla yksilölliset. Puhevammaisten tulkkauksessa asiakkaan tunteminen on tärkeää. Säännöllinen tulkkaaminen samalle asiakkaalle vähentää tietoista valmistautumista sekä siihen käytettävää aikaa. Valmistautuminen muuttuu rutiininomaiseksi ja pitkään alalla toimineiden tulkkien on vaikea erotella valmistautumista muusta työstään.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita käyttäen. Aineisto opinnäytetyöhön kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastattelimme opinnäytetyöhön kuusi tulkkia, joista yksi on suorittanut puhevammaisten tulkkauksen ammattikorkeakoulututkinnon ja viisi erikoisammattitutkinnon. Aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulokseksi saatiin, että valmistautuminen on tärkeä osa tulkkien työtä. Valmistautumistapoja nostettiin useampia, mutta tärkeimmiksi valmistautumiskeinoiksi osoittautuivat käytännön valmistautuminen, kuten asiakasprofiilin lukeminen ja materiaalin valmistaminen sekä mentaalinen valmistautuminen. Tutkimuksesta käy ilmi, että valmistautumiseen käytettävän ajan määrittely on vaikeaa, koska se riippuu asiakkaasta ja tulkkaustilanteesta.
Tutkimus osoittaa, että valmistautumiseen käytettävät tavat ja aika ovat tulkeilla yksilölliset. Puhevammaisten tulkkauksessa asiakkaan tunteminen on tärkeää. Säännöllinen tulkkaaminen samalle asiakkaalle vähentää tietoista valmistautumista sekä siihen käytettävää aikaa. Valmistautuminen muuttuu rutiininomaiseksi ja pitkään alalla toimineiden tulkkien on vaikea erotella valmistautumista muusta työstään.