Perheitä varten vai perheiden kanssa? Kirkon perhetyö työntekijän silmin.
Nieminen, Lotta (2020)
Nieminen, Lotta
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004245866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004245866
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä Suomen evankelisluterilaisen kirkon tekemä perhetyö on seurakunnan työntekijän silmin. Työssä kartoitettiin, mitä lapsiperheistä nousevia tarpeita työntekijät nostivat esille, ja miten seurakuntien perhetyötä tulisi työntekijöiden mukaan kehittää. Opinnäytetyön tulokset toimivat pohjustuksena Mäntsälän seurakunnan perhetyön kehittämisessä.
Opinnäytetyön tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä kahdeksaa perhetyössä toimivaa työntekijää viidestä evankelisluterilaisesta seurakunnasta. Tutkimuksen kohteena olevat seurakunnat eivät tule ilmi tuloksissa. Haastattelut perustuivat teemahaastattelurunkoon. Aineisto purettiin litteroimalla ja teemoittelemalla haastatteluvastaukset. Haastattelun tulokset eivät ole yleistettävissä otoksen ollessa pieni ja tutkimuksen noudattaessa kvalitatiivisen tutkimuksen periaatteita.
Tuloksissa ilmeni, että seurakuntien perhetyötä tehdään monella eri nimikkeellä ja koulutustaustalla. Työkentän selkeyttämiseksi kaivattiin yhtenäisiä linjauksia. Perhetyön kenttä on laaja. Se pitää sisällään sekä ennaltaehkäisevää perhetoimintaa että korjaavaa perhetyötä. Yhteiskunnassa ilmenevät muutokset näkyvät seurakuntien perhetyössä. Kirkkoon kuuluvien ja toimintaan osallistuvien määrän vähentyminen vaatii uudenlaisia toimintatapoja sekä työn jalkauttamista asiakkaiden pariin. Verkostoyhteistyön sekä työalat ylittävän työn merkitys korostui. Moninaisten perheiden kohtaamiseen kaivattiin lisää tietotaitoa ja koulutusta.
Huolta herättivät lapsiperheiden arjen kuormittuminen sekä perheiden jakautuminen hyvinvoiviin ja haavoittuvassa asemassa oleviin perheisiin. Työn suunnittelussa tulisi ottaa vahvemmin huomioon esteettömyys ja toiminnan avoimuus kaikille. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota perhetyön työntekijäkeskeisyyden purkamiseen. Perhetyön laajentuminen virka-aikaan tehtävästä työstä kohti ilta- ja viikonloppupainotteista työtä näkyi tuloksissa. Tuloksista ilmeni halu muokata kirkon perhetyön kenttää. Toimintatapojen muutos vaatii perheiden ottamista mukaan suunnitteluun ja toteutukseen sekä rohkeutta kokeilla uutta.
Opinnäytetyön tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä kahdeksaa perhetyössä toimivaa työntekijää viidestä evankelisluterilaisesta seurakunnasta. Tutkimuksen kohteena olevat seurakunnat eivät tule ilmi tuloksissa. Haastattelut perustuivat teemahaastattelurunkoon. Aineisto purettiin litteroimalla ja teemoittelemalla haastatteluvastaukset. Haastattelun tulokset eivät ole yleistettävissä otoksen ollessa pieni ja tutkimuksen noudattaessa kvalitatiivisen tutkimuksen periaatteita.
Tuloksissa ilmeni, että seurakuntien perhetyötä tehdään monella eri nimikkeellä ja koulutustaustalla. Työkentän selkeyttämiseksi kaivattiin yhtenäisiä linjauksia. Perhetyön kenttä on laaja. Se pitää sisällään sekä ennaltaehkäisevää perhetoimintaa että korjaavaa perhetyötä. Yhteiskunnassa ilmenevät muutokset näkyvät seurakuntien perhetyössä. Kirkkoon kuuluvien ja toimintaan osallistuvien määrän vähentyminen vaatii uudenlaisia toimintatapoja sekä työn jalkauttamista asiakkaiden pariin. Verkostoyhteistyön sekä työalat ylittävän työn merkitys korostui. Moninaisten perheiden kohtaamiseen kaivattiin lisää tietotaitoa ja koulutusta.
Huolta herättivät lapsiperheiden arjen kuormittuminen sekä perheiden jakautuminen hyvinvoiviin ja haavoittuvassa asemassa oleviin perheisiin. Työn suunnittelussa tulisi ottaa vahvemmin huomioon esteettömyys ja toiminnan avoimuus kaikille. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota perhetyön työntekijäkeskeisyyden purkamiseen. Perhetyön laajentuminen virka-aikaan tehtävästä työstä kohti ilta- ja viikonloppupainotteista työtä näkyi tuloksissa. Tuloksista ilmeni halu muokata kirkon perhetyön kenttää. Toimintatapojen muutos vaatii perheiden ottamista mukaan suunnitteluun ja toteutukseen sekä rohkeutta kokeilla uutta.
