Riskienarviointi Minttupuisto –hankkeeseen suunnitelluista turvallisuusratkaisuista
Mannila, Tanja (2011)
Mannila, Tanja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053110483
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053110483
Tiivistelmä
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä arvioitiin Espoon kaupungin Minttupuisto –hankkeeseen suunniteltuihin turvallisuusratkaisuihin liittyviä riskejä. Minttupuisto –hankkeessa tarkoituksena on rakentaa talo päihdeongelmista kärsiville ja tämän takia tukea tarvitseville perheille. Riskienarvioinnilla selvittiin, mitä riskejä ideoituihin turvallisuusratkaisuihin sisältyy, ja kuinka riskit mahdollisesti vaikuttavat talon toiminnan toteuttamiseen.
Lähtökohtana riskienarvioinnille käytettiin hankkeen parissa työskentelevän työryhmän palavereissaan ideoimia turvallisuusratkaisuja. Näihin kuuluivat muun muassa niin kutsuttu sosiaalinen talonmies ja selviämishuone. Työ rajattiin siten, että riskienarviointi suoritettiin seuraavista neljästä aihealueesta: sosiaalinen ja tekninen valvonta, laki- ja sopimuskysymykset, rakenteelliset ratkaisut sekä ulkoalueiden suunnittelu. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen selviämishuoneen osalta erillistä riskienarviointia ei tehty. Arvioinnit toteutettiin riskienarviointipalavereissa kahta eri riskienarviointimenetelmää käyttäen. Lisäksi työn yhtenä menetelmänä käytettiin haastattelua.
Tuloksena riskienarvioinnista tunnistettiin ja arvioitiin paljon erilaisia riskejä. Suuri osa riskeistä arvioitiin neliportaisella asteikolla asteikon yläpäähän joko merkittäviksi tai sietämättömiksi. Laki- ja sopimuskysymysten osalta riskit arvioitiin erityisen suuriksi muiden osa-alueiden riskeihin verrattuna. Mahdollisiksi syiksi eri riskien toteutumiselle arvioitiin muun muassa asukasvalinta ja lainsäädäntö. Riskien toteutumisen seurauksiksi arvioitiin muun muassa Minttupuiston julkisuuskuvan heikkeneminen, talon toimintaidean toteutumatta jääminen ja talon asukkaiden, työntekijöiden sekä ympäristön kokema turvattomuuden tunne.
Tulosten valossa voidaan todeta, ettei toimintaa Minttupuistossa voida toteuttaa ideoiden mukaisesti.
Lähtökohtana riskienarvioinnille käytettiin hankkeen parissa työskentelevän työryhmän palavereissaan ideoimia turvallisuusratkaisuja. Näihin kuuluivat muun muassa niin kutsuttu sosiaalinen talonmies ja selviämishuone. Työ rajattiin siten, että riskienarviointi suoritettiin seuraavista neljästä aihealueesta: sosiaalinen ja tekninen valvonta, laki- ja sopimuskysymykset, rakenteelliset ratkaisut sekä ulkoalueiden suunnittelu. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen selviämishuoneen osalta erillistä riskienarviointia ei tehty. Arvioinnit toteutettiin riskienarviointipalavereissa kahta eri riskienarviointimenetelmää käyttäen. Lisäksi työn yhtenä menetelmänä käytettiin haastattelua.
Tuloksena riskienarvioinnista tunnistettiin ja arvioitiin paljon erilaisia riskejä. Suuri osa riskeistä arvioitiin neliportaisella asteikolla asteikon yläpäähän joko merkittäviksi tai sietämättömiksi. Laki- ja sopimuskysymysten osalta riskit arvioitiin erityisen suuriksi muiden osa-alueiden riskeihin verrattuna. Mahdollisiksi syiksi eri riskien toteutumiselle arvioitiin muun muassa asukasvalinta ja lainsäädäntö. Riskien toteutumisen seurauksiksi arvioitiin muun muassa Minttupuiston julkisuuskuvan heikkeneminen, talon toimintaidean toteutumatta jääminen ja talon asukkaiden, työntekijöiden sekä ympäristön kokema turvattomuuden tunne.
Tulosten valossa voidaan todeta, ettei toimintaa Minttupuistossa voida toteuttaa ideoiden mukaisesti.