Vad kan vi göra, då inget kan göras? : en kvalitativ intervjustudie om palliativ vård
Lindqvist, Josefine; Nystrand, Jenna (2020)
Lindqvist, Josefine
Nystrand, Jenna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005087936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005087936
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoitus on saada enemmän tietoa ja ymmärrystä aiempien tutkimuksien avulla palliatiivisestä hoidosta. Opinnäytetyöntekijät ovat keskittyneet syöpäpotilaiden palliatiiviseen hoitoon ja ovat päättäneet tehdä haastattelututkimuksen palliatiivisten sairaanhoitajien kanssa, saadakseen käsityksen siitä, millaista on hoitaa potilaita elämän lopussa. Opinnäytetyöntekijät halusivat vastauksia siitä kuinka kärsimystä voi lievittää ja mikä on hyvä elämänlaatu elämän lopussa.
Opinnäytetyöntekijöiden valitsema menetelmä opinnäytetyöhön on laadullinen tutkimus, tiedonkeruukseen on käytetty puolirakenteista haastattelua. Haastattelu datamentelmänä laski luonnollisesti, koska opinnäytetyöntekijät halusivat saada palliatiivisten sairaanhoitajien näkemyksen ja kokemuksen palliatiivisesta hoidosta ja saada siten vastauksia opinnäytetyön kysymyksiin. Viittä palliatiivista sairaanhoitajaa haastateltiin Pohjanmaalla. He kaikki työskentelevät pääasiassa hoitamalla kotona asuvia potilaita. Aineiston analysoimiseksi opinnäytetyöntekijät ovat käyttäneet laadullista sisäanalyysiä induktiivisella lähestymistavalla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hyvän elämänlaadun saavuttamiseksi elämän lopussa tarvitaan fyysistä, psyykkistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Ne koskevat yleensä arjen pieniä asioita, jotka voivat parantaa elämänlaatua. Kärsimyksen lievittäminen ei ole vain fyysisten kärsimysten, kuten kivun poistamista, vaan on otettava huomioon henkiset ja eksistentiaaliset kärsimykset. Hyvän viestinnän, potilaan kokonaisuutena näkemisen ja läsnäolon avulla voidaan lievittää suuria osia potilaan kärsimyksestä.
Opinnäytetyöntekijöiden valitsema menetelmä opinnäytetyöhön on laadullinen tutkimus, tiedonkeruukseen on käytetty puolirakenteista haastattelua. Haastattelu datamentelmänä laski luonnollisesti, koska opinnäytetyöntekijät halusivat saada palliatiivisten sairaanhoitajien näkemyksen ja kokemuksen palliatiivisesta hoidosta ja saada siten vastauksia opinnäytetyön kysymyksiin. Viittä palliatiivista sairaanhoitajaa haastateltiin Pohjanmaalla. He kaikki työskentelevät pääasiassa hoitamalla kotona asuvia potilaita. Aineiston analysoimiseksi opinnäytetyöntekijät ovat käyttäneet laadullista sisäanalyysiä induktiivisella lähestymistavalla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hyvän elämänlaadun saavuttamiseksi elämän lopussa tarvitaan fyysistä, psyykkistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Ne koskevat yleensä arjen pieniä asioita, jotka voivat parantaa elämänlaatua. Kärsimyksen lievittäminen ei ole vain fyysisten kärsimysten, kuten kivun poistamista, vaan on otettava huomioon henkiset ja eksistentiaaliset kärsimykset. Hyvän viestinnän, potilaan kokonaisuutena näkemisen ja läsnäolon avulla voidaan lievittää suuria osia potilaan kärsimyksestä.
