Vad kan vi göra, då inget kan göras? : en kvalitativ intervjustudie om palliativ vård

Abstract

Syftet med vårt examensarbete är att få en djupare förståelse om vad palliativ vård är genom att begrunda tidigare forskning och studier. I arbetet har respondenterna utgått från palliativ vård för cancerpatienter och valt att göra en intervjustudie med palliativa sjukskötare, för att få förståelse i hur det är att vårda patienter i livets slutskede. Respondenterna ville ha svar på hur man kan lindra lidande och vad god livskvalité är i livets slutskede.

Metoden som respondenterna har valt till examensarbetet är en kvalitativ studie där man har använt sig en semistrukturerad intervju för datainsamling. Intervju som datametod föll sig naturligt eftersom respondenterna ville få palliativa sjukskötarens synpunkt och erfarenheter inom palliativ vård. Fem palliativa sjukskötare i Österbotten har blivit intervjuade och de arbetar alla i huvudsak med att vårda patienter i deras hem. För att analysera materialet har respondenterna använts sig av kvalitativ innehållsanalys med induktiv ansats.

Resultat i studien visar att för att uppnå god livskvalité i livets slutskede behövs fysiskt, psykiskt, andligt och socialt välbefinnande. Det handlar oftast om små saker i vardagen som kan öka livskvalité. Att lindra lidande är inte bara att ta bort det fysiska lidandet, så som smärta, utan det är även att ta psykiskt och existentiellt lidande i beaktande. Genom god kommunikation och att se patienten som en helhet och vara närvarande så kan man lindra stora delar av patientens lidande.

Tämän tutkielman tarkoitus on saada enemmän tietoa ja ymmärrystä aiempien tutkimuksien avulla palliatiivisestä hoidosta. Opinnäytetyöntekijät ovat keskittyneet syöpäpotilaiden palliatiiviseen hoitoon ja ovat päättäneet tehdä haastattelututkimuksen palliatiivisten sairaanhoitajien kanssa, saadakseen käsityksen siitä, millaista on hoitaa potilaita elämän lopussa. Opinnäytetyöntekijät halusivat vastauksia siitä kuinka kärsimystä voi lievittää ja mikä on hyvä elämänlaatu elämän lopussa.

Opinnäytetyöntekijöiden valitsema menetelmä opinnäytetyöhön on laadullinen tutkimus, tiedonkeruukseen on käytetty puolirakenteista haastattelua. Haastattelu datamentelmänä laski luonnollisesti, koska opinnäytetyöntekijät halusivat saada palliatiivisten sairaanhoitajien näkemyksen ja kokemuksen palliatiivisesta hoidosta ja saada siten vastauksia opinnäytetyön kysymyksiin. Viittä palliatiivista sairaanhoitajaa haastateltiin Pohjanmaalla. He kaikki työskentelevät pääasiassa hoitamalla kotona asuvia potilaita. Aineiston analysoimiseksi opinnäytetyöntekijät ovat käyttäneet laadullista sisäanalyysiä induktiivisella lähestymistavalla.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hyvän elämänlaadun saavuttamiseksi elämän lopussa tarvitaan fyysistä, psyykkistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Ne koskevat yleensä arjen pieniä asioita, jotka voivat parantaa elämänlaatua. Kärsimyksen lievittäminen ei ole vain fyysisten kärsimysten, kuten kivun poistamista, vaan on otettava huomioon henkiset ja eksistentiaaliset kärsimykset. Hyvän viestinnän, potilaan kokonaisuutena näkemisen ja läsnäolon avulla voidaan lievittää suuria osia potilaan kärsimyksestä.

The purpose of our degree project is to gain a deeper understanding of what palliative care is by checking previous research and studies. In the work, the respondents have based on palliative care for cancer patients and have chosen to do an interview study with palliative nurses in order to gain an understanding of what it is like to care for patients at the end of life. The respondents wanted answers the questions: how to alleviate suffering and what a good quality of life is at the end of life.

The method chosen by the respondents for the thesis is a qualitative study in which a semi-structured interview was used for data collection. Interview as a data method fell naturally because the respondents wanted to get the palliative nurse's point of view and experience in palliative care. Five palliative nurses in Ostrobothnia have been interviewed, all working mainly with caring for patients in their homes. To analyze the material, the respondents have used qualitative content analysis with inductive approach.

The results in the study show that in order to achieve a good quality of life at the end of life, physical, mental, spiritual, and social well-being is needed. They are usually about small things in everyday life that can increase the quality of life. To alleviate suffering is not only to remove the physical suffering such as pain but they are also to take mental and existential suffering into account. Through good communication and seeing the patient as a whole and being present, one can relieve large parts of the patient's suffering.