Den uppkopplade generationen : en kvantitativ och kvalitativ studie om skärmtidens påverkan på barns psykiska mående

Abstract

Examensarbetes syfte är att få en djupare kunskap om psykisk ohälsa hos barn i elva till tolv års åldern och hur barnen själva upplever att påverkas av att ständigt vara uppkopplad på sociala medier, samt att ta reda på om skolhälsovården och kuratorn har märkt någon förändring de senaste åren när det gäller lågstadiebarns psykiska mående och hur de stöder de barn som lider av psykisk ohälsa.

Skribenten har valt att använda sig av både kvantitativ och kvalitativ metod eftersom det har gjorts både en enkät och intervjuer. Dessa metoder valdes för att skribenten ansåg att de är de mest passande för denna studie och stöder syftet och frågeställningarna. Vid analysen av materialet från enkäterna har det gjorts en kvantitativ innehållsanalys. Av den data som samlades vid intervjuerna gjordes det en kvalitativ innehållsanalys och den induktiva metoden användes, alltså intervjuarna har tolkats och sammanställts till en flytande text.

I examensarbete har skribenten utfört en enkät med barn i elva till tolv års åldern samt att den har intervjuat två skolhälsovårdare och en kurator. De flesta barnen ansåg att de själva inte påverkas speciellt mycket av att vara uppkopplade och ansåg att de finns mera fördelar än nackdelar med sociala medier. Medan skolhälsvårdarna och kuratorn har märkt att psykisk ohälsa har ökat de senaste åren och att en av de bidragande orsakerna till detta troligen är ökad skärmtid. De intervjuade tycker dock att barn idag är relativt bra på att prata om sina bekymmer och det stöd som de då ger åt barnen är att lyssna på dem, skapa en trygg atmosfär och använda sig av olika hjälpmedel för att kunna stöda och barnet på bästa sätt.

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on antaa syvempi ymmärrys 11–12 vuotiaiden psyykkisestä voinnista ja heidän kokemuksistaan siitä, että on koko ajan mukana sosiaalisessa mediassa, sekä ottaa selvää ovatko kouluterveydenhuolto ja kuraattori huomanneet muutosta lasten mielenterveydessä viime vuosina sekä kuinka he tukevat lapsia, jotka kärsivät mielenterveyden häiriöistä.

Kirjoittaja on opinnäytetyössään käyttänyt sekä kvantitatiivista ja kvalitatiivista menetelmää, sillä on tehty sekä kysely että haastatteluja. Nämä menetelmät valittiin, koska kirjoittaja piti niitä sopivimpina tässä tutkimuksessa ja ne tukevat tarkoitusta ja kysymyksiä. Kyselylomakkeen analyysissä tehtiin kvantitatiivinen sisältöanalyysi. Haastattelujen aikana kerätyistä tiedoista on tehty kvalitatiivinen sisältöanalyysi. On käytetty induktiivista menetelmää, joka tarkoittaa sitä, että haastattelujen kautta on tehty tulkinta ja yhteenveto tiedosta, josta on kirjoitettu sujuva teksti.

Opinnäytetyössä kirjoittaja teki tutkimuksen 11–12 vuotiaiden lasten parissa sekä haastatteli kahta kouluterveydenhoitajaa ja yhtä kuraattoria. Suurin osa lapsista koki, että heihin ei vaikuttanut erityisen paljon se, että ovat aina läsnä sosiaalisessa mediassa. He kokivat, että sosiaalisista medioista on enemmän hyötyjä kuin haittoja. Kouluterveydenhoitajat sekä kuraattori ovat silti huomanneet, että mielenterveyshäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina, ja yksi syy tähän on todennäköisesti lisääntynyt ruutuaika. Haastateltavien mielestä lapset ovat nykyään suhteellisen hyviä puhumaan huolistaan, ja se tuki mitä he antavat heille on kuunteleminen, turvallisen ilmapiirin luominen ja erilaisten tukitoimien käyttäminen lasten tukemiseen parhaalla mahdollisella tavalla.

The aim of this thesis is to gain a deeper knowledge of children’s mental health between the ages eleven and twelve, and how the children themselves feel that they are affected by constantly being online on social media, and to find out whether the school health service and the school counselor have noticed any changes in the recent years when it comes to mental health in primary school and how they support those who suffer from mental illnesses.

The writer has chosen to use both quantitative and qualitative methods as both a survey and interviews have been conducted. These methods were chosen because the writer considered them to be the most suitable and they support the purpose and question formulations of the study. In the analysis of the material from the survey a quantitative content analysis was made. From the data collected during the interviews a qualitative content analysis has been done by using the inductive method which means that the answers were interpreted and then summarized to a fluid text.

In the thesis, the writer has conducted a survey with children aged eleven to twelve and has interviewed two school nurses and one school counselor. Most of the children felt that they were not particularly affected by being online and felt that there were more benefits than disadvantage with social media, while the school nurses and the counselor have noticed that mental illnesses have increased in the recent years and one of the contributing causes tothis is probably increased screen time. The interviewees do think that children today are relatively good at talking about their concerns and the support that is given to the children is to listen to them, create a safe atmosphere and use different tools to support the children in the best way possible.