Erityislasten sisarusten vertaistoiminnan hyvät käytänteet

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia hyviä ja toimivia käytänteitä erityislasten sisarusten vertaistoiminnan järjestämiseen. Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia teemoja ja menetelmiä erityislasten sisarusten vertaistoimintaa järjestäneet tahot ovat hyödyntäneet ja kokeneet toimiviksi. Tutkimuksen yhteistyötahona toimi Lakeuden omaishoitajat Ry:n hanke Meidän erityinen perhe. Opinnäytetyön tulosten pohjalta yhteistyötaho saa tärkeää tietoa siitä, millaista vertaistoimintaa erityislasten sisaruksille on hyvä järjestää ja mitä on otettava huomioon. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin pääosin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin puhelimitse. Opinnäytetyöhön haastateltiin kolmen eri hankkeen työntekijää, joilla on kokemusta erityislasten sisarusten vertaistoiminnan toteuttamisesta. Lisäksi aineistona käytettiin hankkeiden verkkosivuja, sisarustyöpajaa ja hankeraporttia, jotka tukivat haastatteluja. Vertaistoiminnan suunnittelussa oleelliseksi osaksi ilmeni tavoitteiden asettaminen toiminnalle, joiden pohjalta toimintamuotoa alettiin rakentamaan. Vertaistukitoimintaan ei haluttu luoda diagnoosirajoja, vaan kaikki erityistä tukea tarvitsevien sisarukset pystyivät osallistumaan toimintaan. Vertaistoiminnan kantavia teemoja olivat olleet muun muassa erityislapsen sisarusten omien vahvuuksien ja voimavarojen löytäminen sekä tulevaisuuden näkymät. Myös tieto ja ymmärrys erityisyydestä koettiin merkityksellisenä osana vertaistoimintaa. Lisäksi perheen sisäisen vuorovaikutuksen tukeminen nousi tärkeäksi tavoitteeksi. Lapsen ja vanhemman yhteinen aika ilman erityistä sisarusta katsottiin tärkeäksi vertaistoiminnan kannalta. Erityislasten sisarusten vertaistoiminnan kannalta oli tärkeää myös toimintatapojen juurruttaminen perheiden arkeen. Vanhempien tietoisuuden lisääminen erityisestä sisaruudesta nähtiin myös tärkeänä osana vertaistoimintaa. Vertaistoiminnassa oleellista oli, että lapsille ja nuorille annetaan mahdollisuus kokemusten jakamiseen ei niinkään se, millä menetelmillä toimintaa toteutetaan.

The purpose of this study was to find good practices in peer support for siblings of children with special needs. This research investigated the themes and methods that have been used in those projects where peer support was organised for siblings. This study was carried out in cooperation with a project called “Our Special Family”, which was organised by Lakeuden Omaishoitajat ry. The results of this research will provide important information on what kind of peer activities for siblings should be organized and what should be taken into consideration. This thesis was conducted as a qualitative research and the data was mostly collected through thematic interviews with three project workers who have organized peer support activities. The research material also included project websites, a sibling workshop and a project report to support the interviews. Defining objectives was an important part of planning peer support. Various forms of peer activity were built on the basis of the objectives. Important themes to be addressed in peer support were the sibling's own strengths and resources, as well as future dreams. Knowledge and understanding of the needs of a special child was also an important part of peer support. Supporting family interaction also became an important part of peer activities. The time without a sibling with special needs between the child and the parent was considered significant. It is important for peer activities targeted at siblings of special kids to engrain these ways of working into the everyday life of their families. Increasing parental understanding of siblings of children with special needs was also an important part of peer activity. It was essential in peer activities that children and young people are given the opportunity to share experiences, and not so much the methods by which the activity is carried out.