Rakennemuunnetun ruokavalion käyttäjälähtöinen tutkimus
Klemetti, Paula (2011)
Klemetti, Paula
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011052710081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011052710081
Tiivistelmä
Rakennemuunnetun ruokavalion käyttäjälähtöinen tutkimus
Vuosi 2011 sivumäärä 57
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää käyttäjän kokemusta HUS Raviolin rakennemuunnetus-ta ruokavaliosta. Useista HUS Raviolin asiakaspalautteista saatujen tietojen pohjalta tämän potilasryhmän tutkimiseen ilmeni tarvetta. Sairaalassa potilaan aistit saattavat heikentyä lääkityksen, leikkauksen tai sairauden takia. Leikkaus- ja nielemishäiriöisille potilaille on saa-tavilla ruokavalio, jossa ruoan rakenne on nestemäistä, sosemaista tai pehmeää. HUS Raviolis-sa on rakennemuunnetuista ruokavalioista laadittu toteutusmallit yhteistyössä eri ammatti-ryhmien kanssa.
Teoriaosuudessa käsitellään rakennemuunnettuihin ruokavalioihin sekä aistien käyttöön ruo-kailussa kuuluvaa alan kirjallisuutta, elektronisia lähteitä sekä tutkimusmenetelmäkirjalli-suutta. Ihminen käyttää ruokailutilanteessa hänellä käytössään olevia aisteja. Hän näkee ruo-assa erilaisia värejä, haistaa ruoasta jonkinlaista tuoksua ja maistaa ruoasta jotain oman ma-kutottumuksensa mukaista. Ruoan rakennetta tunnustellaan suulla. Nämä kaikki vaikuttavat ruokailutilanteen onnistumiseen.
Tuotetestaus, haastattelu ja havainnointi ovat keskeiset menetelmät tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa. Käyttäjäntietoa saatiin toteuttamalla potilaille ateriatestaus. Käyttäjälähtöi-sellä tutkimusmenetelmällä päästään lähelle tutkittavaa aihetta ja saadaan suoraa palautetta käyttäjältä. Ateriat erosivat toisistaan niihin käytettyjen raaka-aineiden osalta. Ateriatesta-uksen yhteydessä käyttäjää haastateltiin kysymyksillä, jotka liittyivät ruoan ulkonäköön, ma-kuun ja rakenteeseen. Tutkimukseen osallistui kolme nestemäistä ja kolme sosemaista ruoka-valiota saavaa potilasta. Ruokailutilannetta havainnoimalla saatiin tietoa ruokailuun liittyväs-tä toiminnasta ja aterioiden käytettävyydestä. Tutkimusraportissa aterioita on havainnollis-tettu valokuvin.
Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää tuotekehittelyssä sekä ruokalistasuunnitte-lussa. Käyttäjälähtöistä tutkimusta voidaan myös soveltaa toisiin ruokavalioryhmiin. Tuloksis-sa ilmenee, että nestemäisessä ateriassa potilaalle tärkeitä ovat näkyvät ruoan ainesosat. Hiukkaset kertoivat potilaalle, että ruoka oli valmistettu oikeista raaka-aineista. Nestemäiset ruoat koettiin neutraaleiksi ja pehmeiksi suuhun. Ne olivat väriltään miellyttäviä. Sosemaisis-sa aterioissa rakenteiden sopivuudessa oli hajontaa. Aterioissa käytetyt timbaalit saatettiin kokea kovahkoiksi nieltäessä, mutta perunasoseesta pidettiin. Resepteihin olisi hyvä kuvata tuotteen rakennetta, kuten juokseva, sakea tai valuva. Näin tuotteen valmistaja helpommin ymmärtää halutun lopputuloksen. Timbaaleista ja paseeratuista raaka-aineista voidaan kehit-tää vakioituja reseptejä tuotantoon. Tällöin laatu saadaan pysymään tasaisena.
Vuosi 2011 sivumäärä 57
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää käyttäjän kokemusta HUS Raviolin rakennemuunnetus-ta ruokavaliosta. Useista HUS Raviolin asiakaspalautteista saatujen tietojen pohjalta tämän potilasryhmän tutkimiseen ilmeni tarvetta. Sairaalassa potilaan aistit saattavat heikentyä lääkityksen, leikkauksen tai sairauden takia. Leikkaus- ja nielemishäiriöisille potilaille on saa-tavilla ruokavalio, jossa ruoan rakenne on nestemäistä, sosemaista tai pehmeää. HUS Raviolis-sa on rakennemuunnetuista ruokavalioista laadittu toteutusmallit yhteistyössä eri ammatti-ryhmien kanssa.
Teoriaosuudessa käsitellään rakennemuunnettuihin ruokavalioihin sekä aistien käyttöön ruo-kailussa kuuluvaa alan kirjallisuutta, elektronisia lähteitä sekä tutkimusmenetelmäkirjalli-suutta. Ihminen käyttää ruokailutilanteessa hänellä käytössään olevia aisteja. Hän näkee ruo-assa erilaisia värejä, haistaa ruoasta jonkinlaista tuoksua ja maistaa ruoasta jotain oman ma-kutottumuksensa mukaista. Ruoan rakennetta tunnustellaan suulla. Nämä kaikki vaikuttavat ruokailutilanteen onnistumiseen.
Tuotetestaus, haastattelu ja havainnointi ovat keskeiset menetelmät tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa. Käyttäjäntietoa saatiin toteuttamalla potilaille ateriatestaus. Käyttäjälähtöi-sellä tutkimusmenetelmällä päästään lähelle tutkittavaa aihetta ja saadaan suoraa palautetta käyttäjältä. Ateriat erosivat toisistaan niihin käytettyjen raaka-aineiden osalta. Ateriatesta-uksen yhteydessä käyttäjää haastateltiin kysymyksillä, jotka liittyivät ruoan ulkonäköön, ma-kuun ja rakenteeseen. Tutkimukseen osallistui kolme nestemäistä ja kolme sosemaista ruoka-valiota saavaa potilasta. Ruokailutilannetta havainnoimalla saatiin tietoa ruokailuun liittyväs-tä toiminnasta ja aterioiden käytettävyydestä. Tutkimusraportissa aterioita on havainnollis-tettu valokuvin.
Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää tuotekehittelyssä sekä ruokalistasuunnitte-lussa. Käyttäjälähtöistä tutkimusta voidaan myös soveltaa toisiin ruokavalioryhmiin. Tuloksis-sa ilmenee, että nestemäisessä ateriassa potilaalle tärkeitä ovat näkyvät ruoan ainesosat. Hiukkaset kertoivat potilaalle, että ruoka oli valmistettu oikeista raaka-aineista. Nestemäiset ruoat koettiin neutraaleiksi ja pehmeiksi suuhun. Ne olivat väriltään miellyttäviä. Sosemaisis-sa aterioissa rakenteiden sopivuudessa oli hajontaa. Aterioissa käytetyt timbaalit saatettiin kokea kovahkoiksi nieltäessä, mutta perunasoseesta pidettiin. Resepteihin olisi hyvä kuvata tuotteen rakennetta, kuten juokseva, sakea tai valuva. Näin tuotteen valmistaja helpommin ymmärtää halutun lopputuloksen. Timbaaleista ja paseeratuista raaka-aineista voidaan kehit-tää vakioituja reseptejä tuotantoon. Tällöin laatu saadaan pysymään tasaisena.