Onko sähköauto ratkaisu liikenteen päästöihin?
Jännes, Jalmari (2020)
Jännes, Jalmari
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149042
Tiivistelmä
Tässä insinöörityössä tutkitaan henkilöautojen koko elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä ja vertaillaan sähköautoja polttomoottoriautoihin. Työssä käydään läpi myös eri litiumioniakkukemioita ja niiden vaikutusta päästöihin. Työn tavoitteena on selvittää, kuinka paljon päästöissä on eroavaisuutta. Työssä tarkastellaan, miten akkukemia ja muut seikat vaikuttavat valmistuksesta aiheutuviin päästöihin. Työssä vertaillaan litium-ioniakkujen valmistuksen päästöistä tehtyjä tutkimuksia kriittisesti ja lasketaan usean tutkimuksen avulla keskiarvoja, joiden pohjalta päästövertailu voitaisiin suorittaa kohtalaisella tarkkuudella.
Työstä käy ilmi, että sähköautot ovat Euroopassa 12–39 % vähäpäästöisempiä verrattuna keskivertoautoon ja pienemmät sähköautot 8–18 % vähäpäästöisempiä kuin Ford Fiesta. Fiesta oli tulosten mukaan 16 % pienipäästöisempi kuin Tesla Model S Euroopassa. Suomessa sähköautot olivat 39–96 % vähäpäästöisempiä verrattuna keskivertoautoon ja 0–41 % vähäpäästöisempiä kuin Ford Fiesta. Työssä huomattiin, että akkukemialla oli suuri vaikutus valmistuksen päästöihin. Ero oli suurimmillaan 49%. Työssä huomattiin myös, että tutkimusmaa ja tutkimusmenetelmä vaikuttavat tuloksiin huomattavasti.
Työstä käy ilmi, että sähköautot ovat Euroopassa 12–39 % vähäpäästöisempiä verrattuna keskivertoautoon ja pienemmät sähköautot 8–18 % vähäpäästöisempiä kuin Ford Fiesta. Fiesta oli tulosten mukaan 16 % pienipäästöisempi kuin Tesla Model S Euroopassa. Suomessa sähköautot olivat 39–96 % vähäpäästöisempiä verrattuna keskivertoautoon ja 0–41 % vähäpäästöisempiä kuin Ford Fiesta. Työssä huomattiin, että akkukemialla oli suuri vaikutus valmistuksen päästöihin. Ero oli suurimmillaan 49%. Työssä huomattiin myös, että tutkimusmaa ja tutkimusmenetelmä vaikuttavat tuloksiin huomattavasti.