Huleveden laatu eri maankäyttöalueilla Vantaalla
Lundén, Pyry (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051511730
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051511730
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää huleveden laatua erilaisilla maankäyttöalueilla Vantaalla ja arvioida huleveden käsittelyn tarpeellisuutta. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Vantaan ympäristökeskus.
Työssä tutkittiin huleveden laatua neljällä erityyppisellä alueella. Havaintopaikat edustivat pientalo-, kiertotalous-, maatalous- sekä teollisuus-, työpaikka- ja liikennealuetta. Havaintopaikoilta otettiin näytteitä, joiden avulla selvitettiin huleveden laatua ja siinä yleisimmin esiintyviä haitta-aineita. Tutkimustuloksia verrattiin EU:n vesipuitedirektiivin pohjalta määritettyihin pintaveden laatunormeihin ja Tukholmassa laadittuihin huleveden haitta-aineiden raja-arvoihin.
Tutkimustulosten perusteella todettiin, että maankäyttö vaikuttaa merkittävästi huleveden laatuun. Pientaloalueella syntyvä hulevesi oli melko hyvälaatuista, kun taas kiertotalousalueen hulevedessä todettiin hyvinkin suuria haitta-ainepitoisuuksia. Maatalousalueella sulfaattipitoinen maaperä vaikutti huomattavasti huleveden laatuun ja myös teollisuus- työpaikka- sekä liikennealueen hulevesi oli selvästi kuormittunutta.
Johtopäätöksenä todettiin, että hulevesien käsittely on tarpeellista erityisesti alueilla, joissa on teollista toimintaa, runsaasti liikennettä ja paljon vettä läpäisemätöntä pintaa. Työssä myös tunnistettiin useita eri tekijöitä, jotka vaikuttavat hulevesinäytteiden luotettavuuteen ja edustavuuteen, joten tuloksia on syytä pitää suuntaa-antavina. Opinnäytetyössä esitettiin useita tähän tutkimukseen liittyviä sekä myös yleisluontoisempia jatko-toimenpide-ehdotuksia.
Työssä tutkittiin huleveden laatua neljällä erityyppisellä alueella. Havaintopaikat edustivat pientalo-, kiertotalous-, maatalous- sekä teollisuus-, työpaikka- ja liikennealuetta. Havaintopaikoilta otettiin näytteitä, joiden avulla selvitettiin huleveden laatua ja siinä yleisimmin esiintyviä haitta-aineita. Tutkimustuloksia verrattiin EU:n vesipuitedirektiivin pohjalta määritettyihin pintaveden laatunormeihin ja Tukholmassa laadittuihin huleveden haitta-aineiden raja-arvoihin.
Tutkimustulosten perusteella todettiin, että maankäyttö vaikuttaa merkittävästi huleveden laatuun. Pientaloalueella syntyvä hulevesi oli melko hyvälaatuista, kun taas kiertotalousalueen hulevedessä todettiin hyvinkin suuria haitta-ainepitoisuuksia. Maatalousalueella sulfaattipitoinen maaperä vaikutti huomattavasti huleveden laatuun ja myös teollisuus- työpaikka- sekä liikennealueen hulevesi oli selvästi kuormittunutta.
Johtopäätöksenä todettiin, että hulevesien käsittely on tarpeellista erityisesti alueilla, joissa on teollista toimintaa, runsaasti liikennettä ja paljon vettä läpäisemätöntä pintaa. Työssä myös tunnistettiin useita eri tekijöitä, jotka vaikuttavat hulevesinäytteiden luotettavuuteen ja edustavuuteen, joten tuloksia on syytä pitää suuntaa-antavina. Opinnäytetyössä esitettiin useita tähän tutkimukseen liittyviä sekä myös yleisluontoisempia jatko-toimenpide-ehdotuksia.