Markkinointiviestinnän kehittäminen myynnin tehostamiseksi pienissä b2b-yrityksissä
Kärppä, Jaakko (2020)
Kärppä, Jaakko
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051410169
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051410169
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteenani oli tutkia markkinointiviestinnän eri keinojen vaikutusta myynnin edistämisen näkökulmasta erityisesti pienen kokoluokan b2b-yrityksissä. Tarkoituksenani oli tutkimuksen lopussa tiivistää keskeiset havainnot ytimekkääksi yhteenvedoksi, jotta se palvelisi kohderyhmää mahdollisimman hyvin. Kehittämistyölle ei ollut varsinaista toimeksiantajaa, vaan tarve tutkimukselle syntyi omien kokemusteni ja työni kautta. Tarkoituksena oli siis kerätä tutkimusaineistoa markkinointiviestinnästä ja sen eri osa-alueista ja löytää siitä keskeisiä teemoja myynnin lisäämisen näkökulmasta. Sekä tutkimuksessa että tietoperustassa keskityin käsittelemään aihetta ensisijaisesti pienen kokoluokan yrityksen kautta. Lopullisen yhteenvedon olikin tarkoitus olla suunnattu juuri tälle kohderyhmälle.
Työn teoreettinen viitekehys käsitteli lyhyesti yleisesti markkinointia, mutta pääpaino sisäl-lössä on markkinointiviestinnässä ja sen eri osa-alueissa. Tietoperusta keskittyi tukemaan erityisesti tutkimusaineistosta havaittuja teemoja, kuten henkilökohtaista myyntityötä ja digitaalista markkinointia. Tietoperustassa käsittelin lisäksi tässä työssä käytettyjä tutki-mus- ja kehittämismenetelmiä. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui tutkimuksen luonteen vuoksi laadulliset haastattelut, jotka toteutin pääasiassa avoimina haastatteluina muutaman yrityksen kanssa. Haastatteluissa keskityin pohtimaan markkinointiviestinnän eri keinoja myynnin tehostamiseksi pienen kokoluokan b2b-yrityksissä.
Työn keskeisenä tuloksena oli siis tutkimusaineiston pohjalta syntynyt eri teemojen yhteenveto, joka voidaan myös nähdä eräänlaisena ohjeistuksena markkinointiviestinnän kehittämistä pohtivalle yrittäjälle. Haastattelujen pohjalta syntyneestä aineistosta nousi selkeästi esille muutama teema, kuten esimerkiksi henkilökohtainen myyntityö ja asiakkuuksien hallinta markkinointiviestinnän näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys tuki osaltaan tutkimusaineiston pohjalta syntyneitä tuloksia. Tuloksia arvioitiin ohjaajien, haastateltavien yritysten ja muiden kohderyhmiin kuuluvien yritysten toimesta. Kehittämisehdotukseni työn jatkolle oli se, että aiheesta voisi tehdä huomattavasti laajemman, esimerkiksi kvantitatiivisen kyselytutkimuksen selkeästi rajatulle kohderyhmälle. Tämän työn tulosten perusteella täl-laisen tutkimuksen sisältö olisi helpompi kohdentaa.
Työn teoreettinen viitekehys käsitteli lyhyesti yleisesti markkinointia, mutta pääpaino sisäl-lössä on markkinointiviestinnässä ja sen eri osa-alueissa. Tietoperusta keskittyi tukemaan erityisesti tutkimusaineistosta havaittuja teemoja, kuten henkilökohtaista myyntityötä ja digitaalista markkinointia. Tietoperustassa käsittelin lisäksi tässä työssä käytettyjä tutki-mus- ja kehittämismenetelmiä. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui tutkimuksen luonteen vuoksi laadulliset haastattelut, jotka toteutin pääasiassa avoimina haastatteluina muutaman yrityksen kanssa. Haastatteluissa keskityin pohtimaan markkinointiviestinnän eri keinoja myynnin tehostamiseksi pienen kokoluokan b2b-yrityksissä.
Työn keskeisenä tuloksena oli siis tutkimusaineiston pohjalta syntynyt eri teemojen yhteenveto, joka voidaan myös nähdä eräänlaisena ohjeistuksena markkinointiviestinnän kehittämistä pohtivalle yrittäjälle. Haastattelujen pohjalta syntyneestä aineistosta nousi selkeästi esille muutama teema, kuten esimerkiksi henkilökohtainen myyntityö ja asiakkuuksien hallinta markkinointiviestinnän näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys tuki osaltaan tutkimusaineiston pohjalta syntyneitä tuloksia. Tuloksia arvioitiin ohjaajien, haastateltavien yritysten ja muiden kohderyhmiin kuuluvien yritysten toimesta. Kehittämisehdotukseni työn jatkolle oli se, että aiheesta voisi tehdä huomattavasti laajemman, esimerkiksi kvantitatiivisen kyselytutkimuksen selkeästi rajatulle kohderyhmälle. Tämän työn tulosten perusteella täl-laisen tutkimuksen sisältö olisi helpompi kohdentaa.
