Eristerappausjärjestelmien tyypillisten vaurioiden korjausmenetelmät
Eronen, Matti (2020)
Eronen, Matti
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051611809
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051611809
Tiivistelmä
Eristerapattujen julkisivujen käyttö on yleistynyt Suomessa 2000-luvulla. Erityisesti asuntokohteiden uudisrakentamisen kasvaessa sekä vanhemman rakennuskannan tullessa peruskorjausikään eristerapattujen julkisivujen määrä on ollut voimakkaassa nousussa tähän asti.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää käytössä olevia korjausmenetelmiä sekä yksityiskohtaisempia liittymäkohtaisia korjaustapoja. Selvitystyö ulottui Suomen lisäksi Euroopassa käytössä oleviin menetelmiin. Lopullisena tavoitteena oli esittää korjausvaihtoehtoja Suomessa esiintyville vauriotyypeille.
Toisena tavoitteena oli tutkia tutkimusaineistoksi kerättyjen kohteiden vaurioitumista, vaurioihin johtaneita syitä sekä jo mahdollisesti tehtyjen korjausten onnistumista.
Opinnäytetyön pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselylomakkeita, joilla pyrittiin keräämään tutkimusaineiston suurin massa. Kohdekohtaisia tietoja syvennettiin haastatteluiden ja kohdekäyntien avulla. Tutkimusvaiheessa pääpaino siirtyi haastatteluihin ja sähköpostikeskusteluihin erilaisten korjausmenetelmien ja detaljitason korjaustapojen osalta.
Tutkimusaineiston pohjalta vertailtiin tutkimuksessa mukana olleiden rakennetyyppien vaurioitumista ja korjaustarvetta. Haastatteluiden ja keskusteluiden pohjalta koottiin yhteen erilaisia käytössä olevia korjaustapoja. Korjaustapojen soveltuvuutta erilaisiin tilanteisiin havainnollistettiin tutkimusaineistona olleiden kohteiden avulla.
Projektin aikana ilmeni lisätutkimustarpeita mm. peittävien korjausmenetelmien rakennusfysikaalisen toiminnan tarkastelussa, tiivistyksissä ja saumauksissa käytettävien tuotteiden soveltuvuudessa eristerappausjärjestelmien pinnoitteille sekä monimuotoisiin rappauskenttiin aiheutuvien pakkovoimien yhteydestä vaurioitumiseen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää käytössä olevia korjausmenetelmiä sekä yksityiskohtaisempia liittymäkohtaisia korjaustapoja. Selvitystyö ulottui Suomen lisäksi Euroopassa käytössä oleviin menetelmiin. Lopullisena tavoitteena oli esittää korjausvaihtoehtoja Suomessa esiintyville vauriotyypeille.
Toisena tavoitteena oli tutkia tutkimusaineistoksi kerättyjen kohteiden vaurioitumista, vaurioihin johtaneita syitä sekä jo mahdollisesti tehtyjen korjausten onnistumista.
Opinnäytetyön pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselylomakkeita, joilla pyrittiin keräämään tutkimusaineiston suurin massa. Kohdekohtaisia tietoja syvennettiin haastatteluiden ja kohdekäyntien avulla. Tutkimusvaiheessa pääpaino siirtyi haastatteluihin ja sähköpostikeskusteluihin erilaisten korjausmenetelmien ja detaljitason korjaustapojen osalta.
Tutkimusaineiston pohjalta vertailtiin tutkimuksessa mukana olleiden rakennetyyppien vaurioitumista ja korjaustarvetta. Haastatteluiden ja keskusteluiden pohjalta koottiin yhteen erilaisia käytössä olevia korjaustapoja. Korjaustapojen soveltuvuutta erilaisiin tilanteisiin havainnollistettiin tutkimusaineistona olleiden kohteiden avulla.
Projektin aikana ilmeni lisätutkimustarpeita mm. peittävien korjausmenetelmien rakennusfysikaalisen toiminnan tarkastelussa, tiivistyksissä ja saumauksissa käytettävien tuotteiden soveltuvuudessa eristerappausjärjestelmien pinnoitteille sekä monimuotoisiin rappauskenttiin aiheutuvien pakkovoimien yhteydestä vaurioitumiseen.