Infratuotannon pohjoismaiset koneohjauskokemukset NCC:llä
Junno, Joonas (2020)
Junno, Joonas
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912431
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912431
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka koneohjausta on hyödynnetty eri Pohjoismaissa. NCC:llä ei ollut Suomessa varsinaista pilottikohdetta, missä koneohjausta olisi käytetty hyödyntäen sen koko potentiaalia. NCC:n strategian päämääränä oli parantaa kilpailukykyä jatkuvasti kiristyvässä markkinatilanteessa ja tähän etsittiin ratkaisua koneohjauksen käyttöönotolla sen suurilla työmailla. Opinnäytetyössä vertailtiin yleisellä tasolla Suomen, Ruotsin ja Norjan suurimpia infrahankkeiden julkisia tilaajia. Oleellinen osa opinnäytetyötä oli työmaavierailut Norjassa ja Ruotsissa NCC:n työmailla sekä haastattelut sähköpostitse ennen varsinaisia vierailuja.
Ruotsissa ja Norjassa suurimmat julkiset tilaajat ovat paikalliset Liikennevirastot Trafikverket ja Statens vegvesen. Kumpikaan tilaajista ei vaadi koneohjausta käytettävän työmaillaan, mutta Ruotsissa NCC vaatii aliurakoitsijoiltaan sen käyttöä ja Norjassa sen käyttö on myös yleistynyt pienemmilläkin työmailla. Ruotsissa yleisin koneohjausjärjestelmä on Leican johtuen sen parhaasta käyttäjille tarjoamasta etätuesta. Norjassa Novatron on yleisin selkeän käyttöliittymänsä ansiosta. Tilaajat toimittavat rakennussuunnitelmat pääsääntöisesti kaksiulotteisena, jolloin pääurakoitsijalle siirtyy vastuu kolmiulotteisen mallin paikkaansa pitävyydestä, kun lähtötietomalli muunnetaan koneohjausjärjestelmiin sopivaksi. Koneohjauksella on saatu säästöjä muun muassa työn tehokkuuden ja laadun paranemisella.
Koneohjauksella on mahdollista saada kustannussäästöjä työmailla työturvallisuuden ja työn tehokkuuden paranemisella sekä materiaalihukan vähenemisellä. Kustannustehokkain tapa pääurakoitsijalle on siirrettävän tukiaseman hankkiminen ja aliurakoitsijan velvoittaminen toimittamaan koneohjauksella varustetut työkoneet työmaalle.
Suomessa on varauduttava käyttämään kaikkia markkinoilla olevia järjestelmiä ja niihin onkin perehdyttävä kunnolla, jotta järjestelmien ominaisuudet tulevat tutuiksi myös työnjohdolle. Hinta ei ole merkittävin seikka koneohjausjärjestelmässä, vaan käytännöllisuus ja integraatiomahdollisuus kolmansien osapuolten järjestelmiin on tärkeämpää.
Ruotsissa ja Norjassa suurimmat julkiset tilaajat ovat paikalliset Liikennevirastot Trafikverket ja Statens vegvesen. Kumpikaan tilaajista ei vaadi koneohjausta käytettävän työmaillaan, mutta Ruotsissa NCC vaatii aliurakoitsijoiltaan sen käyttöä ja Norjassa sen käyttö on myös yleistynyt pienemmilläkin työmailla. Ruotsissa yleisin koneohjausjärjestelmä on Leican johtuen sen parhaasta käyttäjille tarjoamasta etätuesta. Norjassa Novatron on yleisin selkeän käyttöliittymänsä ansiosta. Tilaajat toimittavat rakennussuunnitelmat pääsääntöisesti kaksiulotteisena, jolloin pääurakoitsijalle siirtyy vastuu kolmiulotteisen mallin paikkaansa pitävyydestä, kun lähtötietomalli muunnetaan koneohjausjärjestelmiin sopivaksi. Koneohjauksella on saatu säästöjä muun muassa työn tehokkuuden ja laadun paranemisella.
Koneohjauksella on mahdollista saada kustannussäästöjä työmailla työturvallisuuden ja työn tehokkuuden paranemisella sekä materiaalihukan vähenemisellä. Kustannustehokkain tapa pääurakoitsijalle on siirrettävän tukiaseman hankkiminen ja aliurakoitsijan velvoittaminen toimittamaan koneohjauksella varustetut työkoneet työmaalle.
Suomessa on varauduttava käyttämään kaikkia markkinoilla olevia järjestelmiä ja niihin onkin perehdyttävä kunnolla, jotta järjestelmien ominaisuudet tulevat tutuiksi myös työnjohdolle. Hinta ei ole merkittävin seikka koneohjausjärjestelmässä, vaan käytännöllisuus ja integraatiomahdollisuus kolmansien osapuolten järjestelmiin on tärkeämpää.