Perhekeskeisyyden toteutuminen ja sen kehittämisen tarve aikuisten mielenterveyshoitotyössä hoitotyöntekijöiden kokemana
Heiskanen, Suvi; Heikkinen, Henna; Rusanen, Jarnina (2020)
Heiskanen, Suvi
Heikkinen, Henna
Rusanen, Jarnina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051511706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051511706
Tiivistelmä
Mielenterveyshäiriöt ovat yhteiskunnallisella tasolla lisääntymässä. Näihin liittyvät lääkitykset, terapiajaksot, sekä työkyvyttömyys kuormittavat sekä yksilö että yhteiskunnallisella tasolla taloutta. Mielenterveyshäiriöitä sairastavien henkilöiden on vaikeaa päästä ajoissa hoitoon, koska jonot avun piiriin ja terapioihin ovat pitkiä. Pahimmassa tapauksessa henkilöä ei oteta vakavasti ja tällöin hän jää ilman tarvitsemaansa apua. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat kärsimystä potilaan lisäksi myös hänen koko lähipiirilleen.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata perhekeskeisyyden toteutumista ja sen kehittämisen tarvetta aikuisten mielenterveyshoitotyössä hoitotyöntekijöiden kokemana Kainuun vastuualueella. Opinnäytetyömme tavoitteena oli, että saatujen tulosten pohjalta toimeksiantaja voi suunnitella keinoja perhekeskeisyyden toteutumisen kehittämiseksi Kainuun vastuualueella aikuisten mielenterveyshoitotyötä toteuttaville hoitotyöntekijöille.
Tutkimuskysymykset:
Miten perhekeskeisyys toteutuu aikuisten mielenterveyshoitotyössä hoitotyöntekijöiden arvioimana?
Miten perhekeskeistä mielenterveyshoitotyötä tulisi kehittää aikuisten mielenterveyshoitotyössä hoitotyöntekijöiden kokemana?
Opinnäytetyömme oli määrällinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä opinnäytetyössämme toimi kyselytutkimus, jonka toteutimme Webropol-kysely- ja raportointiohjelmalla. Strukturoidut-, monivalinta- ja skaalakysymykset analysoitiin käyttäen Webropol-ohjelman luomaa analyysia ja avoimen kysymyksen tulokset luokittelimme suorina lainauksina taulukkoon.
Opinnäytetyömme keskeisimmissä tuloksissa ilmeni, että vastaajat näkivät suurimpana estävänä tekijänä perhekeskeisyyden toteutumiselle asiakkaan toiveet, sekä asiakkaan ja perheen kokeman häpeän. Perhekeskeisyyden toteutumisen kehittämiseksi vastaajat näkivät tärkeimpinä asioina tiedon antamisen asiakkaalle perhekeskeisyyden tärkeydestä, perheen ottamisen mukaan asiakkaan hoitoon sekä koulutukset. Suurin osa vastaajista halusi mieluiten 1 - 3 päivän koulutuksen perhekeskeisyyden kehittämiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan päätellä, että suurin osa kyselyyn vastanneista kokee perhekeskeisyyden toteutuvan sekä omassa että työyksikön toiminnassa hyvin. Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista oli yli 10 vuoden kokemus mielenterveyshoitotyöstä, joten voidaan päätellä, että pitkä työkokemus vaikuttaa positiivisesti perhekeskeisyyden toteutumiseen. Vastaajista moni oli sitä mieltä, että perhekeskeistä mielenterveyshoitotyötä voitaisiin kehittää koulutuksilla, ottamalla perhe mukaan asiakkaan hoitoon ja antamalla tietoa asiakkaalle perhekeskeisyyden tärkeydestä.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata perhekeskeisyyden toteutumista ja sen kehittämisen tarvetta aikuisten mielenterveyshoitotyössä hoitotyöntekijöiden kokemana Kainuun vastuualueella. Opinnäytetyömme tavoitteena oli, että saatujen tulosten pohjalta toimeksiantaja voi suunnitella keinoja perhekeskeisyyden toteutumisen kehittämiseksi Kainuun vastuualueella aikuisten mielenterveyshoitotyötä toteuttaville hoitotyöntekijöille.
Tutkimuskysymykset:
Miten perhekeskeisyys toteutuu aikuisten mielenterveyshoitotyössä hoitotyöntekijöiden arvioimana?
Miten perhekeskeistä mielenterveyshoitotyötä tulisi kehittää aikuisten mielenterveyshoitotyössä hoitotyöntekijöiden kokemana?
Opinnäytetyömme oli määrällinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä opinnäytetyössämme toimi kyselytutkimus, jonka toteutimme Webropol-kysely- ja raportointiohjelmalla. Strukturoidut-, monivalinta- ja skaalakysymykset analysoitiin käyttäen Webropol-ohjelman luomaa analyysia ja avoimen kysymyksen tulokset luokittelimme suorina lainauksina taulukkoon.
Opinnäytetyömme keskeisimmissä tuloksissa ilmeni, että vastaajat näkivät suurimpana estävänä tekijänä perhekeskeisyyden toteutumiselle asiakkaan toiveet, sekä asiakkaan ja perheen kokeman häpeän. Perhekeskeisyyden toteutumisen kehittämiseksi vastaajat näkivät tärkeimpinä asioina tiedon antamisen asiakkaalle perhekeskeisyyden tärkeydestä, perheen ottamisen mukaan asiakkaan hoitoon sekä koulutukset. Suurin osa vastaajista halusi mieluiten 1 - 3 päivän koulutuksen perhekeskeisyyden kehittämiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan päätellä, että suurin osa kyselyyn vastanneista kokee perhekeskeisyyden toteutuvan sekä omassa että työyksikön toiminnassa hyvin. Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista oli yli 10 vuoden kokemus mielenterveyshoitotyöstä, joten voidaan päätellä, että pitkä työkokemus vaikuttaa positiivisesti perhekeskeisyyden toteutumiseen. Vastaajista moni oli sitä mieltä, että perhekeskeistä mielenterveyshoitotyötä voitaisiin kehittää koulutuksilla, ottamalla perhe mukaan asiakkaan hoitoon ja antamalla tietoa asiakkaalle perhekeskeisyyden tärkeydestä.