Lapsiperheiden kotipalvelu osana varhaisen tuen palvelua - kokemuksia perhekeskuspalveluja käyttäviltä vanhemmilta
Granlund, Marja (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052212925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052212925
Tiivistelmä
Yhteiskunnan nopeat muutokset ovat näkyneet sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden tarpeen lisääntymisenä. Samalla kun korostetaan hyvinvoinnin merkitystä, voi osa lapsiperheistämme huonosti. Huolet ja ongelmat kasaantuvat kuormittamaan perheiden arkea. Lapsiperheiden parissa tehtävä työ on muutospaineiden alla. Pahoinvoinnin lisääntyminen on johtanut huomioon palveluiden kehittämistarpeista.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntana onkin painopisteen siirtäminen korjaavista toimenpiteistä ehkäiseviin palveluihin. Varhaisen avun tarjoaminen oikea-aikaisesti on perheiden tukemisen kannalta olennaista. Kun ennaltaehkäisevää työtä tehdään matalan kynnyksen peruspalveluna, ja tuen tarpeisiin vastataan oikea-aikaisesti, eivät lapsiperheiden ongelmat kasva kohtuuttoman suuriksi. Ennaltaehkäiseviä palveluja käyttävien vanhempien kokemusten esiintuominen on kehittämistyön kannalta tärkeää.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa lapsiperhepalveluiden toimivuudesta, lapsiperheille tarkoitetun kotipalvelun vaikutuksista perheiden arkeen sekä palvelun kehittämistarpeista. Tieto on kerätty näiden palveluiden piirissä olevilta vanhemmilta. Opinnäytetyön kontekstina oli Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymän perhekeskustoiminta ja lapsiperheiden kotipalvelu.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusotetta. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Tutkimusaineisto koostui yhdeksän vanhemman haastattelusta. Kohderyhmänä olivat kotipalvelua saaneet perheet, joilla ei ollut sosiaalityön tai lastensuojelun avohuollon asiakkuutta. Haastattelut toteutettiin vuoden 2019 kevään ja kesän aikana. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttämällä.
Opinnäytetyön keskeinen tulos oli kotipalvelusta saadun avun merkitys vanhemman jaksamiseen. Avun kohdistuminen perheiden ja vanhempien tärkeiksi kokemiin tarpeisiin oikea-aikaisesti oli merkittävä seikka voimaantumisessa. Tutkimustulokset osoittivat vanhempien tuen tarpeiden vaihtelevan arkea kuormittavien syiden, perheen voimavarojen tai tukiverkoston vähäisyyden takia.
Tulosten mukaan kotipalvelusta saatu apu lisäsi vanhemman omia voimavaroja ja jaksamista. Edellytyksenä oli hyvin toimiva, avoin ja joustava vuorovaikutussuhde vanhemman ja kotipalvelun työntekijän välillä. Lisäksi olennaista oli avun nopea saaminen. Vanhemman osallisuus päätöksenteossa ja koko työskentelyprosessissa lisäsi tyytyväisyyttä palveluja kohtaan. Palvelu koettiin toimivaksi, kun asiakkaiden oli mahdollista saada työntekijöiltä sekä käytännön tukea että henkistä tukea.
Tutkimukseen osallistuneiden vanhempien mukaan palveluista tiedottamista tulisi kehittää ja lisätä, jotta perheet tietävät, millaisia varhaisen tuen palveluja on tarjolla, ja mihin palveluihin perheet ovat oikeutettuja. Kehitystyössä tulisi huomioida myös palveluiden yhteensovittamisen tärkeys, jotta palvelut eivät näyttäytyisi perheiden näkökulmasta sirpaleisina. Opinnäytetyön tutkimustuloksia voidaan hyödyntää lapsiperheille suunnattujen varhaisen tuen palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä Ylä- Savon SOTE -kuntayhtymän alueella.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntana onkin painopisteen siirtäminen korjaavista toimenpiteistä ehkäiseviin palveluihin. Varhaisen avun tarjoaminen oikea-aikaisesti on perheiden tukemisen kannalta olennaista. Kun ennaltaehkäisevää työtä tehdään matalan kynnyksen peruspalveluna, ja tuen tarpeisiin vastataan oikea-aikaisesti, eivät lapsiperheiden ongelmat kasva kohtuuttoman suuriksi. Ennaltaehkäiseviä palveluja käyttävien vanhempien kokemusten esiintuominen on kehittämistyön kannalta tärkeää.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa lapsiperhepalveluiden toimivuudesta, lapsiperheille tarkoitetun kotipalvelun vaikutuksista perheiden arkeen sekä palvelun kehittämistarpeista. Tieto on kerätty näiden palveluiden piirissä olevilta vanhemmilta. Opinnäytetyön kontekstina oli Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymän perhekeskustoiminta ja lapsiperheiden kotipalvelu.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusotetta. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Tutkimusaineisto koostui yhdeksän vanhemman haastattelusta. Kohderyhmänä olivat kotipalvelua saaneet perheet, joilla ei ollut sosiaalityön tai lastensuojelun avohuollon asiakkuutta. Haastattelut toteutettiin vuoden 2019 kevään ja kesän aikana. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttämällä.
Opinnäytetyön keskeinen tulos oli kotipalvelusta saadun avun merkitys vanhemman jaksamiseen. Avun kohdistuminen perheiden ja vanhempien tärkeiksi kokemiin tarpeisiin oikea-aikaisesti oli merkittävä seikka voimaantumisessa. Tutkimustulokset osoittivat vanhempien tuen tarpeiden vaihtelevan arkea kuormittavien syiden, perheen voimavarojen tai tukiverkoston vähäisyyden takia.
Tulosten mukaan kotipalvelusta saatu apu lisäsi vanhemman omia voimavaroja ja jaksamista. Edellytyksenä oli hyvin toimiva, avoin ja joustava vuorovaikutussuhde vanhemman ja kotipalvelun työntekijän välillä. Lisäksi olennaista oli avun nopea saaminen. Vanhemman osallisuus päätöksenteossa ja koko työskentelyprosessissa lisäsi tyytyväisyyttä palveluja kohtaan. Palvelu koettiin toimivaksi, kun asiakkaiden oli mahdollista saada työntekijöiltä sekä käytännön tukea että henkistä tukea.
Tutkimukseen osallistuneiden vanhempien mukaan palveluista tiedottamista tulisi kehittää ja lisätä, jotta perheet tietävät, millaisia varhaisen tuen palveluja on tarjolla, ja mihin palveluihin perheet ovat oikeutettuja. Kehitystyössä tulisi huomioida myös palveluiden yhteensovittamisen tärkeys, jotta palvelut eivät näyttäytyisi perheiden näkökulmasta sirpaleisina. Opinnäytetyön tutkimustuloksia voidaan hyödyntää lapsiperheille suunnattujen varhaisen tuen palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä Ylä- Savon SOTE -kuntayhtymän alueella.