Masentunut asiakas perusterveydenhuollossa : sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien kokemuksia masennuksesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää perusterveydenhuollossa vastaanottotyötä tekevien sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien kokemuksia asiakkaan masennuksen tunnistamisesta ja masentuneen asiakkaan auttamismahdollisuuksista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa asiakkaan masennuksen tunnistamisesta, masentuneen asiakkaan auttamismahdollisuuksista sekä sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien lisäkoulutustarpeista. Opinnäytetyö toteutettiin erään sairaanhoitopiirin terveydenhuollon kuntayhtymän viidellä terveysasemalla. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa käytettiin fenomenologista menetelmää, koska kyseisestä aiheesta ei juuri löydy aikaisempia tutkimuksia. Aineisto kerättiin vapaamuotoisen kirjoitelman avulla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdyttiin masennukseen sairautena, masennuksen tunnistamiseen ja masennuksen auttamismahdollisuuksiin.

Opinnäytetyön tulosten mukaan vastaajat kokivat asiakkaan masennuksen oireiden olevan moninaisia. Asiakkaan masennuksen tunnistamiseen liittyvät hankaloittavat ja helpottavat tekijät koettiin lähtevän paljolti asiakkaasta itsestään. Ajankäytön rajallisuuden tai puutteen koettiin hankaloittavan asiakkaan masennuksen tunnistamista. Käytettävissä olevia auttamismahdollisuuksia ovat yhteistyö eri tahojen kanssa, keskustelu asiakkaan kanssa ja vastaajien oma koulutus psykiatriasta. Ihanteellisia auttamismahdollisuuksia olisivat hoidon nopea järjestyminen, yhteistyö ja sosiaalisen verkoston löytyminen. Vastaajien omat riittävät tieto-taidot ja valmiudet antaa tarvittavaa ohjausta ja apua asiakkaalle koettiin myös ihanteellisina auttamismahdollisuuksina.

The purpose of this thesis was to investigate the primary health care workers´, i.e. registered nurses´ and public health care nurses´ receiving patient’s experiences of patient’s depression identification and depressed patient’s assistance. The aim was to provide information about the patient’s identification of depression, depressed patient’s assistance and the need for further training of the registered nurses´ and public health care nurses´. The thesis was carried out in a certain health care district in five primary health care centers. The thesis is a qualitative study, using the phenomenological method, because there is no earlier research. The data was collected through an informal essay. The data were analyzed using inductive content analysis. In the theory section attention was paid to depression as an illness, depression identification and assistance the depression.

According to the results of the thesis, participants of the present survey felt that the symptoms of depression varied. The complicating and facilitating factors connected with the identification of depression were considered to come from the patient herself or himself. The constraints of time management and lack of experience were experienced to hamper the identification of patient’s depression. Available opportunities are co-operation with various parties, discussion with the patient and the registered nurses´ and public health care nurses´ own training in psychiatry. Ideal assistance possibilities would be an instant settlement of treatment, co-operation and social network discovery. The registered nurses´ and public health care nurses´ own know-how and own sufficient information skills and the ability to provide the necessary guidance and assistance to the customer were seen as ideal means of assistance.