Matkakohteen valintaan vaikuttavat eettiset kysymykset
Berg, Rugie (2020)
Berg, Rugie
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052614054
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052614054
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutetaan osana Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelmaa. Työn toimeksiantajana toimii Vastuullisen matkailun portaat -hanke. Työn tavoitteena on kartoittaa nuorten suomalaisten matkailijoiden näkökulmia ja ajatuksia epäeettisistä matkailukohteista ja aktiviteeteista.
Tutkimus toteutetaan kvantitatiivisia menetelmiä käyttäen, Webropol -kyselylomakkeen avulla. Vastauksia kerätään suomalaisilta nuorilta matkailijoilta. Vastaajat saavat verkkolinkin kyselyyn, johon he pääsevät vastaamaan vaivatta vaikka kotoa käsin. Verkkolinkkiä jaetaan sosiaalisen median välityksellä.
Työn teoriaosassa avataan epäeettisen matkailun tietoperustaa. Tietoperustassa avataan työlle keskeiset käsitteet, kestävä matkailu, vastuullinen matkailu ja matkailun etiikka. Tämän jälkeen kerrotaan tarkemmin valituista aihealueista, jotka ovat: Ympäristö ja matkailu, matkailun sosiaaliset ja kulttuuriset haasteet sekä matkailun taloudelliset haasteet.
Työn empiirinen osa kuvailee tutkimuksen kulkua ja avaa tutkimuskysymyksiä. Tulokset esitellään määrällisiä, että laadullisia menetelmiä käyttäen. Tulosten avulla toimeksiantaja saa tietoa nuorten suomalaisten matkailijoiden näkökulmista epäeettiseen matkailuun liittyen.
Tulosten pohjalta suurimpia havaintoja ovat suomalaisten nuorten mielipiteiden ja tietämyksen jakautuminen matkailun epäeettisistä vaikutuksista. Erityisesti kohteet, joista uutisoidaan niiden heikon turvallisuustason ja ihmisoikeuksien sortamisen perusteella, nousevat vahvasti esille matkakohteissa, joita vastaajat pyrkivät välttämään. Aktiviteetit, jotka tuhoavat ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koetaan myös epäeettisinä. Vähiten tietämystä vastaajilla on tulosten perusteella liikaturismista, sen aiheuttamista ongelmista ja tekijöistä, joilla liikaturismia voidaan vähentää omilla teoilla.
Tulokset kartoittavat tietoa siitä, karttavatko suomalaiset nuoret matkakohteita ja aktiviteetteja, jotka he kokevat epäeettisiksi. Tulosten pohjalta saadaan myös erilaisia kehitysideoita. Esimerkiksi toimeksiantajan koulutusmalliin on tärkeää ottaa osaksi liikaturismi, sen haitat ja ennaltaehkäisy. On tärkeää, että matkailualan yrittäjät, esimiehet ja työntekijät pystyvät tiedottamaan suomalaisia liikaturismista ja sen ennaltaehkäisystä. Esimerkkinä tästä on vähemmän tunnetuiden matkakohteiden markkinointi ja matkailupalveluiden suunnittelu kyseisiin kohteisiin.
Tutkimus toteutetaan kvantitatiivisia menetelmiä käyttäen, Webropol -kyselylomakkeen avulla. Vastauksia kerätään suomalaisilta nuorilta matkailijoilta. Vastaajat saavat verkkolinkin kyselyyn, johon he pääsevät vastaamaan vaivatta vaikka kotoa käsin. Verkkolinkkiä jaetaan sosiaalisen median välityksellä.
Työn teoriaosassa avataan epäeettisen matkailun tietoperustaa. Tietoperustassa avataan työlle keskeiset käsitteet, kestävä matkailu, vastuullinen matkailu ja matkailun etiikka. Tämän jälkeen kerrotaan tarkemmin valituista aihealueista, jotka ovat: Ympäristö ja matkailu, matkailun sosiaaliset ja kulttuuriset haasteet sekä matkailun taloudelliset haasteet.
Työn empiirinen osa kuvailee tutkimuksen kulkua ja avaa tutkimuskysymyksiä. Tulokset esitellään määrällisiä, että laadullisia menetelmiä käyttäen. Tulosten avulla toimeksiantaja saa tietoa nuorten suomalaisten matkailijoiden näkökulmista epäeettiseen matkailuun liittyen.
Tulosten pohjalta suurimpia havaintoja ovat suomalaisten nuorten mielipiteiden ja tietämyksen jakautuminen matkailun epäeettisistä vaikutuksista. Erityisesti kohteet, joista uutisoidaan niiden heikon turvallisuustason ja ihmisoikeuksien sortamisen perusteella, nousevat vahvasti esille matkakohteissa, joita vastaajat pyrkivät välttämään. Aktiviteetit, jotka tuhoavat ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koetaan myös epäeettisinä. Vähiten tietämystä vastaajilla on tulosten perusteella liikaturismista, sen aiheuttamista ongelmista ja tekijöistä, joilla liikaturismia voidaan vähentää omilla teoilla.
Tulokset kartoittavat tietoa siitä, karttavatko suomalaiset nuoret matkakohteita ja aktiviteetteja, jotka he kokevat epäeettisiksi. Tulosten pohjalta saadaan myös erilaisia kehitysideoita. Esimerkiksi toimeksiantajan koulutusmalliin on tärkeää ottaa osaksi liikaturismi, sen haitat ja ennaltaehkäisy. On tärkeää, että matkailualan yrittäjät, esimiehet ja työntekijät pystyvät tiedottamaan suomalaisia liikaturismista ja sen ennaltaehkäisystä. Esimerkkinä tästä on vähemmän tunnetuiden matkakohteiden markkinointi ja matkailupalveluiden suunnittelu kyseisiin kohteisiin.
