Analyysi kustannustehokkaimmasta varastointitavasta case-yrityksessä
Kyrölä, Jessika (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513535
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052513535
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa case-yritykselle analyysi kustannustehokkaimmasta varastointitavasta. Tutkimusmenetelmänä tämän tutkimuksen toteuttamisessa käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Tutkimusmenetelmä luokiteltiin kvantitatiiviseksi, koska tutkimuksessa analysoidaan yrityksen sisäisiä lukuja, kuten tilinpäätöksen tietoja. Yhtenä tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa käytetään myös haastattelua, joka on kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä.
Tässä tutkimuksessa käytettiin kahta pääongelmaa ja kahta osaongelmaa. Pääongelmat olivat: Mikä on case-yritykselle kustannustehokkain varastointitapa? Millä paikkakunnalla case-yrityksen kannattaa varastoida? Tutkimuksen osaongelmat olivat: Mikä on toimitilojen kustannustehokkuus? Mikä on logistiikan kustannustehokkuus? Tutkimuksesta rajattiin pois case-yrityksen tuotevalikoima ja tuotteiden hinnoittelu. Tutkimuksessa rajattiin kustannustehokkuuden käsittelyä myös sen verran, että tässä työssä kustannustehokkuuteen puututaan vain kustannusten edullisuuden näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin keräämällä tietoa teoriaosiossa käsiteltävistä aiheista eri lähteistä. Case-yrityksestä kerättiin tietoa haastattelemalla Turun ja Helsingin toimipisteiden henkilökuntaa. Helsingin toimipisteen haastateltava oli case-yrityksen henkilökunnan jäsen. Turun toimipisteen haastateltava oli yrityksen entinen toimitusjohtaja. Työn taulukoissa materiaalina käytettiin case-yritykseltä saatuja lukuja. Osassa taulukoista materiaalia saatiin myös internetlähteistä.
Työssä vertailtiin case-yrityksen toimipisteiden kustannuksia keskenään. Suoritettavan vertailun tarkoituksena oli selvittää kumman toimipisteen kustannukset ovat edullisemmalla tasolla. Tutkimuksessa selvisi, että Turun toimipiste on kustannusten suuruuden osalta paremmassa asemassa kuin Helsingin toimipiste. Vertailusta haastavan teki se, että tutkimuksen yrityksen toimipisteet ovat toiminnoiltaan erilaiset.
Tässä tutkimuksessa käytettiin kahta pääongelmaa ja kahta osaongelmaa. Pääongelmat olivat: Mikä on case-yritykselle kustannustehokkain varastointitapa? Millä paikkakunnalla case-yrityksen kannattaa varastoida? Tutkimuksen osaongelmat olivat: Mikä on toimitilojen kustannustehokkuus? Mikä on logistiikan kustannustehokkuus? Tutkimuksesta rajattiin pois case-yrityksen tuotevalikoima ja tuotteiden hinnoittelu. Tutkimuksessa rajattiin kustannustehokkuuden käsittelyä myös sen verran, että tässä työssä kustannustehokkuuteen puututaan vain kustannusten edullisuuden näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin keräämällä tietoa teoriaosiossa käsiteltävistä aiheista eri lähteistä. Case-yrityksestä kerättiin tietoa haastattelemalla Turun ja Helsingin toimipisteiden henkilökuntaa. Helsingin toimipisteen haastateltava oli case-yrityksen henkilökunnan jäsen. Turun toimipisteen haastateltava oli yrityksen entinen toimitusjohtaja. Työn taulukoissa materiaalina käytettiin case-yritykseltä saatuja lukuja. Osassa taulukoista materiaalia saatiin myös internetlähteistä.
Työssä vertailtiin case-yrityksen toimipisteiden kustannuksia keskenään. Suoritettavan vertailun tarkoituksena oli selvittää kumman toimipisteen kustannukset ovat edullisemmalla tasolla. Tutkimuksessa selvisi, että Turun toimipiste on kustannusten suuruuden osalta paremmassa asemassa kuin Helsingin toimipiste. Vertailusta haastavan teki se, että tutkimuksen yrityksen toimipisteet ovat toiminnoiltaan erilaiset.