Reflektion hyödyntäminen ammatillisessa kehittymisessä : Vuorovaikutusprojekti ohjaajien ammatillisen kehittymisen välineenä

Abstract

Työssä kuvataan Vuorovaikutusprojektia, joka toteutettiin yhteistyössä Keskuspuiston ammattiopiston, erityisopetuksen kehittämiskeskuksen, kanssa 2009–2011 välisenä aikana. Projektilla pyrittiin edistämään ohjaushenkilöstön ammatillisen kehittymisen valmiuksia reflektiota hyödyntämällä. Tavoitteena oli saada tietoa ammattiopiston valmentavan puolen ohjaajien reflektiovalmiuksista sekä lisätä tietoisuutta reflektiosta, ammatillisesta kehittymisestä ja ammatillisesta vuorovaikutuksesta ammattiopistossa. Teoreettisia lähtökohtia olivat reflektio, ammatillinen kehittyminen ja vuorovaikutus, joista reflektion merkitys korostui erityisesti ammatillisen kehittymisen taustalla vaikuttavana tekijänä. Kehittämistyöskentely perustui moniammatillisen projektityöryhmän työskentelyyn reflektioteeman parissa. Lisäksi suureksi osaksi projektia muodostui reflektio- ja vuorovaikutusaiheiset Minä vuorovaikuttajana –koulutukset. Kehittämistehtävässä sovellettiin luonteeltaan syklistä ja reflektiivistä toimintatutkimusta. Vuorovaikutusprojektin tiedonkeruu muodostui nykytilan kartoituksesta ja Minä vuorovaikuttajana –koulutusten jälkeisestä tiedonkeruun toisesta vaiheesta. Nykytilaa kartoitettiin sähköisen kyselyn ja teemahaastattelujen avulla, tavoitteena selvittää ohjaajien refektiovalmiuksia ja ammatillisen kehittymisen valmiuksia. Tiedonkeruun toisessa vaiheessa kartoitettiin lomakekyselyillä ja teemahaastatteluilla ohjaajien kokemuksia koulutuksista, lisääntyneitä valmiuksia ja koulutuksen toimivuutta menetelmänä. Nykytilan kartoituksen mukaan reflektio koettiin ennen koulutuksia melko vieraana, mutta kiinnostavana ja tärkeänä aiheena ohjaajille. Lisäksi nykytilan kartoituksen mukaan ohjaajat tiedostivat omia kehittymisalueita ja voimavaroja jonkin verran ja he halusivat edistää vuorovaikutustaitojaan. Minä vuorovaikuttajana -koulutukset vastasivat osaltaan projektin kehittämistavoitteisiin edistämällä ohjaajien ammatillisuuden kehittymistä lisäämällä teoreettista tietoa reflektiosta ja tarjoamalla heille uusia toiminnallisia menetelmiä. Lisäksi koulutukset edistivät ohjaajien oman toiminnan ja tunteiden tarkastelua ja tiedostamista. Kehittämistyöskentely edisti myös projektityöryhmän ammatillisen kehittymisen valmiuksia. Vuorovaikutusprojektin antia voidaan jatkossa hyödyntää yhteistyöorganisaatiossa reflektiota edellyttävässä kehittämistyössä, uusien koulutusten suunnittelussa, tiedon jakamisessa ja hyödyntämällä projektityöryhmän osaamista. Monipuolinen tiedonkeruu, toimintatutkimuksen viitekehys, strukturoitu aineiston analyysi ja samansuuntaiset tulokset eri menetelmistä tukevat kehittämistehtävän luotettavuutta.

The final thesis describes an Interaction Project which was carried out in cooperation with the Centre for Special Education of the Keskuspuisto Vocational College during the period September 2009 to September 2011. The aim of the project was to enhance the professional skills of instructors by making use of reflection. The process involved gathering information on current reflection skills, as well as promoting a greater awareness of reflection, professional development and professional interaction in the college environment. Development was based on the work of a multi-disciplinary team, reflection being the main theme. Additionally, a major component of the project comprised the “I as One Interacting” courses with their corresponding themes of reflection and interaction. The developmental task followed an analytical process of cyclical and reflection action. Gathering information for the Interaction Project involved studying the current situation and extracting data from the second phase of the “I as One Interacting” courses. The survey on the current situation included an electronic questionnaire and thematic interviews. In the second phase of this data acquisition, information was gleaned on the instructors’ experiences on the course, on increased skills, and on the usability of the training courses. The current situation study revealed that reflection was regarded as something foreign, albeit interesting and important for the instructor. Additionally, participants were keen to learn more interaction skills, and, to that effect, identified areas they needed to develop as well as the resources they had. As part of the development, the “I as One Interacting” courses reinforced the instructors’ acquisition of professional skills by increasing their theoretical knowledge of reflection, heightening the observation of their own actions and emotions, raising their awareness, and providing them with new operational methods. The work also augmented the project team’s professional skills. Further use can be made of the results of the Interaction Project when organising cooperation, in developmental work that requires reflection, when planning new training sessions, in the dissemination of information, and in exploiting the know-how of the project team. Diverse data acquisition, the frame of reference for the activity analysis, an analysis of structural material and similar results from various methods lend support to the reliability of the development task.