Reflektion hyödyntäminen ammatillisessa kehittymisessä : Vuorovaikutusprojekti ohjaajien ammatillisen kehittymisen välineenä
Blair, Sanna; Enroth, Petra (2011)
Blair, Sanna
Enroth, Petra
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011101713844
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011101713844
Tiivistelmä
Työssä kuvataan Vuorovaikutusprojektia, joka toteutettiin yhteistyössä Keskuspuiston ammattiopiston, erityisopetuksen kehittämiskeskuksen, kanssa 2009–2011 välisenä aikana. Projektilla pyrittiin edistämään ohjaushenkilöstön ammatillisen kehittymisen valmiuksia reflektiota hyödyntämällä. Tavoitteena oli saada tietoa ammattiopiston valmentavan puolen ohjaajien reflektiovalmiuksista sekä lisätä tietoisuutta reflektiosta, ammatillisesta kehittymisestä ja ammatillisesta vuorovaikutuksesta ammattiopistossa. Teoreettisia lähtökohtia olivat reflektio, ammatillinen kehittyminen ja vuorovaikutus, joista reflektion merkitys korostui erityisesti ammatillisen kehittymisen taustalla vaikuttavana tekijänä. Kehittämistyöskentely perustui moniammatillisen projektityöryhmän työskentelyyn reflektioteeman parissa. Lisäksi suureksi osaksi projektia muodostui reflektio- ja vuorovaikutusaiheiset Minä vuorovaikuttajana –koulutukset. Kehittämistehtävässä sovellettiin luonteeltaan syklistä ja reflektiivistä toimintatutkimusta.
Vuorovaikutusprojektin tiedonkeruu muodostui nykytilan kartoituksesta ja Minä vuorovaikuttajana –koulutusten jälkeisestä tiedonkeruun toisesta vaiheesta. Nykytilaa kartoitettiin sähköisen kyselyn ja teemahaastattelujen avulla, tavoitteena selvittää ohjaajien refektiovalmiuksia ja ammatillisen kehittymisen valmiuksia. Tiedonkeruun toisessa vaiheessa kartoitettiin lomakekyselyillä ja teemahaastatteluilla ohjaajien kokemuksia koulutuksista, lisääntyneitä valmiuksia ja koulutuksen toimivuutta menetelmänä. Nykytilan kartoituksen mukaan reflektio koettiin ennen koulutuksia melko vieraana, mutta kiinnostavana ja tärkeänä aiheena ohjaajille. Lisäksi nykytilan kartoituksen mukaan ohjaajat tiedostivat omia kehittymisalueita ja voimavaroja jonkin verran ja he halusivat edistää vuorovaikutustaitojaan.
Minä vuorovaikuttajana -koulutukset vastasivat osaltaan projektin kehittämistavoitteisiin edistämällä ohjaajien ammatillisuuden kehittymistä lisäämällä teoreettista tietoa reflektiosta ja tarjoamalla heille uusia toiminnallisia menetelmiä. Lisäksi koulutukset edistivät ohjaajien oman toiminnan ja tunteiden tarkastelua ja tiedostamista. Kehittämistyöskentely edisti myös projektityöryhmän ammatillisen kehittymisen valmiuksia. Vuorovaikutusprojektin antia voidaan jatkossa hyödyntää yhteistyöorganisaatiossa reflektiota edellyttävässä kehittämistyössä, uusien koulutusten suunnittelussa, tiedon jakamisessa ja hyödyntämällä projektityöryhmän osaamista. Monipuolinen tiedonkeruu, toimintatutkimuksen viitekehys, strukturoitu aineiston analyysi ja samansuuntaiset tulokset eri menetelmistä tukevat kehittämistehtävän luotettavuutta.
Vuorovaikutusprojektin tiedonkeruu muodostui nykytilan kartoituksesta ja Minä vuorovaikuttajana –koulutusten jälkeisestä tiedonkeruun toisesta vaiheesta. Nykytilaa kartoitettiin sähköisen kyselyn ja teemahaastattelujen avulla, tavoitteena selvittää ohjaajien refektiovalmiuksia ja ammatillisen kehittymisen valmiuksia. Tiedonkeruun toisessa vaiheessa kartoitettiin lomakekyselyillä ja teemahaastatteluilla ohjaajien kokemuksia koulutuksista, lisääntyneitä valmiuksia ja koulutuksen toimivuutta menetelmänä. Nykytilan kartoituksen mukaan reflektio koettiin ennen koulutuksia melko vieraana, mutta kiinnostavana ja tärkeänä aiheena ohjaajille. Lisäksi nykytilan kartoituksen mukaan ohjaajat tiedostivat omia kehittymisalueita ja voimavaroja jonkin verran ja he halusivat edistää vuorovaikutustaitojaan.
Minä vuorovaikuttajana -koulutukset vastasivat osaltaan projektin kehittämistavoitteisiin edistämällä ohjaajien ammatillisuuden kehittymistä lisäämällä teoreettista tietoa reflektiosta ja tarjoamalla heille uusia toiminnallisia menetelmiä. Lisäksi koulutukset edistivät ohjaajien oman toiminnan ja tunteiden tarkastelua ja tiedostamista. Kehittämistyöskentely edisti myös projektityöryhmän ammatillisen kehittymisen valmiuksia. Vuorovaikutusprojektin antia voidaan jatkossa hyödyntää yhteistyöorganisaatiossa reflektiota edellyttävässä kehittämistyössä, uusien koulutusten suunnittelussa, tiedon jakamisessa ja hyödyntämällä projektityöryhmän osaamista. Monipuolinen tiedonkeruu, toimintatutkimuksen viitekehys, strukturoitu aineiston analyysi ja samansuuntaiset tulokset eri menetelmistä tukevat kehittämistehtävän luotettavuutta.