Digimahdollisuudet iäkkäiden omaishoitajien jaksamisen tukena kotona tehtävässä hoivassa ja hoitotyössä: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Henttonen, Heidi-Maria; Silfverberg, Päivi (2020)
Henttonen, Heidi-Maria
Silfverberg, Päivi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053115602
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053115602
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaisia teknologisia, sekä digitaalisia tukimuotoja yli 65-vuotiailla omaishoitajilla on tällä hetkellä käytettävissä jaksamisen tukena arjessaan. Tavoitteena oli luoda tietoperustaa omaishoitajien hyvinvointia tukeville hankkeille Laureassa.
Tietoperusta rakennettiin opinnäytetyön keskeisistä käsitteistä. Näitä olivat digitalisaatio, joka sisältää sähköiset palvelut, tekoälyn ja robotiikan, sekä hyvinvointi- ja terveysteknologian, yli 65-vuotiaat omaishoitajat, sekä omaishoitajuus, joka sisältää omaishoitajaa koskevat lait, asetukset ja valmennukset.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tarkasteltiin kahdeksaa tutkimusta vuosilta 2015 - 2020. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan digipalveluista saadut hyödyt omaishoitajille voitiin jakaa fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin hyötyihin. Fyysistä jaksamista tukevia palveluita olivat ateriapalvelulaitteet, nostamiseen ja siirtämiseen tarvittavat laitteet, kuten sähköiset sängyt, porrasnostimet ja liikkumisen apuvälineet. Turvallisuuteen liittyviä apuvälineitä olivat liesivahti, liikkeen tunnistava anturi, turvapuhelin ja turvaranneke. Fyysisiin apuvälineisiin voitiin lukea myös älylaitteet, jotka mahdollistivat asioiden hoitamisen ilman kodin ulkopuolella liikkumista. Psyykkistä ja sosiaalista jaksamista tukevina palveluina olivat kuvapuhelinpalvelut ja videoteknologia. Palvelut mahdollistivat yhteydenpidon terveydenhuoltoon, josta omaishoitajat saivat tukea ja käytännön ohjeita hoitotyön toteuttamiseen kotona. Lisäksi videoteknologian kautta toteutuivat toimintaryhmät ja vertaistukipalvelut sekä yhteydenpito omaisiin ja ystäviin.
Tulosten mukaan digilaitteista ja teknologisista ratkaisuista oli hyötyä omaishoitajien jaksamisen tukemisessa. Kaikki omaishoitajat eivät kuitenkaan tiedä, mitä palveluita on olemassa ja miten palvelut voisivat heitä helpottaa. Tärkeää olisi, että informaatiota ja palveluiden saatavuutta lisättäisiin, sekä huomioitaisiin tuotteiden helppokäyttöisyys omaishoitajien arjessa.
Tietoperusta rakennettiin opinnäytetyön keskeisistä käsitteistä. Näitä olivat digitalisaatio, joka sisältää sähköiset palvelut, tekoälyn ja robotiikan, sekä hyvinvointi- ja terveysteknologian, yli 65-vuotiaat omaishoitajat, sekä omaishoitajuus, joka sisältää omaishoitajaa koskevat lait, asetukset ja valmennukset.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tarkasteltiin kahdeksaa tutkimusta vuosilta 2015 - 2020. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan digipalveluista saadut hyödyt omaishoitajille voitiin jakaa fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin hyötyihin. Fyysistä jaksamista tukevia palveluita olivat ateriapalvelulaitteet, nostamiseen ja siirtämiseen tarvittavat laitteet, kuten sähköiset sängyt, porrasnostimet ja liikkumisen apuvälineet. Turvallisuuteen liittyviä apuvälineitä olivat liesivahti, liikkeen tunnistava anturi, turvapuhelin ja turvaranneke. Fyysisiin apuvälineisiin voitiin lukea myös älylaitteet, jotka mahdollistivat asioiden hoitamisen ilman kodin ulkopuolella liikkumista. Psyykkistä ja sosiaalista jaksamista tukevina palveluina olivat kuvapuhelinpalvelut ja videoteknologia. Palvelut mahdollistivat yhteydenpidon terveydenhuoltoon, josta omaishoitajat saivat tukea ja käytännön ohjeita hoitotyön toteuttamiseen kotona. Lisäksi videoteknologian kautta toteutuivat toimintaryhmät ja vertaistukipalvelut sekä yhteydenpito omaisiin ja ystäviin.
Tulosten mukaan digilaitteista ja teknologisista ratkaisuista oli hyötyä omaishoitajien jaksamisen tukemisessa. Kaikki omaishoitajat eivät kuitenkaan tiedä, mitä palveluita on olemassa ja miten palvelut voisivat heitä helpottaa. Tärkeää olisi, että informaatiota ja palveluiden saatavuutta lisättäisiin, sekä huomioitaisiin tuotteiden helppokäyttöisyys omaishoitajien arjessa.