Selvitys omaishoitajien psyykkisestä ja sosiaalisesta jaksamisesta Kajaanin ja Paltamon alueella
Heikkinen, Roosa; Haatainen, Jenna (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052915178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052915178
Tiivistelmä
Omaishoito tarkoittaa vammaisen, vanhuksen tai sairaan henkilön hoitamista hänen omaisensa tai muun henkilön avulla. Omaishoidon tarve perustuu läheisen tai omaisen toimintakyvyn tai terveydentilan heikentymiseen tai vammaisuuteen. Omaishoidon merkitys kasvaa, kun laitoshoitopaikat vähenevät ja ikäihmisiä hoidetaan yhä enemmän kotioloissa läheisten toimesta. Omaishoitajat kokevat velvollisuudekseen pitää huolta lähimmäisestään, jonka seurauksesta omaishoitajan oma hyvinvointi jää toissijaiseksi. On äärimmäisen tärkeää tukea omaishoitajia, koska näin voidaan ehkäistä heidän tilansa huononemista tai sairastumista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää puolisoaan hoitavien omaishoitajien tilannetta Kajaanin ja Paltamon alueella ja selvittää, miten he kokevat oman psyykkisen ja sosiaalisen jaksamisensa arjessa. Työmme tavoitteena oli saada tietoa omaishoitajien psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, jonka kautta toimme esille kehitettäviä ja positiivisia asioita heidän arjestaan. Tutkimusongelmamme olivat, miten omaishoitajat kokevat tällä hetkellä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa ja
millaista psyykkistä ja sosiaalista tukea omaishoitajat kaipaavat.
Opinnäytetyömme toimeksiantajana toimi Kainuun Omaiset ja Läheiset ry. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, jonka pohjana käytimme kyselylomaketta. Kyselylomakkeen pe-rustana hyödynsimme RAND – 36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarin neljää eri asteikkoa, jotka muodostivat suurimman osan strukturoiduista kysymyksistämme. Lisäsimme kyselylomakkeeseen myös neljä itse laatimaamme strukturoitua kysymystä sekä yhden avoimen kysymyksen. Aineisto kerättiin keväällä 2020 postikyselynä, jota jaoimme eri tahojen kautta. Tahoja olivat Kajaanin ja Paltamon asiakasohjaajat, Kajaanin kotihoito, Kajaanin ja Paltamon OmaisOiva kahvilat, kotipalvelu Aurinkoinen Oy ja Hoitava Group Oy. Postikyselyn vastaukset palautettiin postitse työn tekijöille. Kyselylomakkeita jaoimme yhteensä 100 kappaletta, joihin vastasi (n=52) omaishoitajaa. Vastaukset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja avoin kysymys analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Vastauksista nousi esille se, että tällä hetkellä omaishoitajat kaipaavat enemmän aikaa sosiaalisten suhteidensa ylläpitämiseen. Omaishoitajat kokevat uupumisen ja väsymisen tunteita hoivan ohella, mutta toisaalta myös tunteiden kokeminen on tasapainossa arjen kanssa. Erityisesti omaishoitajat kaipaavat psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa tueksi enemmän omaa aikaa, vertaistukea, aikaa harrastuksille sekä keskusteluapua luotettavan henkilön kanssa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että tällä hetkellä omaishoitajat eivät saa riittävästi tukea tekemänsä työn tueksi. He kokevat olevansa sidottuja omaishoitajuuteen, eikä aikaa jää tarpeeksi omien voimavarojen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa omaishoitajien aseman parantamiseen ja tukemiseen. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin tutkia sitä, miten omaishoitajien psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia voitaisiin tukea koko Suomen laajuisesta ei vain Kainuun alueella ja millaisia vaikutuksia opinnäytetyössä esille tulleilla tukimuodoilla on omaishoitajien psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Caregiving means caring for disabled, elderly, or sick persons by the support of their closed ones or some other person. The need of caregiving is based on the closed one’s decreased functional capacity, deteriorating health or disability. The importance of caregiving increases when institutional care places decrease, and the elderly will be cared for more and more by their closed ones at home. Family carers are experience taking care of their closed ones as their duty, which means that their own wellbeing is of secondary importance. Therefore, it is very important to support them in order to prevent their condition and health from getting worse.
The purpose of this thesis was to study the situation of family carers who take care of their significant other in Kajaani and Paltamo and to find out how they experienced their own mental and social wellbeing in everyday life. The goal was to get information about carers’ mental and social wellbeing to explore everyday matters that were positive or needed to be improved. The research problems were the following: how family carers experienced their current mental and social wellbeing and what kind of mental and social support they needed.
The commissioner of this thesis was Kainuun Omaiset and Läheiset ry (the local association of Carers Finland Kainuu). The thesis was conducted as quantitative research that was based on a questionnaire. The RAND-36 measure of health-related quality of life was used to create the questionnaire in which most of the structured questions were based on four of the eight RAND-36 scales. The questionnaire also included four structured questions and one open question created by the authors of this thesis. The data was collected in spring 2020 as a mail questionnaire distributed to family carers by case managers in Kajaani and Paltamo, Kajaani Home Care, OmasOiva cafes in Kajaani, and Paltamo, Aurinkoinen Home Service and Hoitava Group. The responses were returned to the authors by mail. 100 questionnaires were distributed, and 52 responses were received. The responses were analyzed with the SPSS Statistical Software and the open question with inductive content analysis.
The results showed that family carers needed more time to maintain social relationships. Though they felt tired and exhausted, they also experienced that emotions were in balance with everyday life. To support their mental and social wellbeing they needed especially more time of their own, peer support, time for hobbies and conversational therapy with someone they trust.
According to the results, it can be stated that currently family carers do not get enough support for their work. They feel as if they were tied to caregiving. There is not enough time for maintaining their own re-sources and wellbeing. The results of this thesis can be used to improve and support the position of family carers in the future. A topic for further research could be to study how the mental and social wellbeing of family carers can be supported in Finland, not only in Kainuu. Another topic could be the effects which different forms of support, discussed in this thesis, can have on family carers’ mental and social wellbeing.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää puolisoaan hoitavien omaishoitajien tilannetta Kajaanin ja Paltamon alueella ja selvittää, miten he kokevat oman psyykkisen ja sosiaalisen jaksamisensa arjessa. Työmme tavoitteena oli saada tietoa omaishoitajien psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, jonka kautta toimme esille kehitettäviä ja positiivisia asioita heidän arjestaan. Tutkimusongelmamme olivat, miten omaishoitajat kokevat tällä hetkellä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa ja
millaista psyykkistä ja sosiaalista tukea omaishoitajat kaipaavat.
Opinnäytetyömme toimeksiantajana toimi Kainuun Omaiset ja Läheiset ry. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, jonka pohjana käytimme kyselylomaketta. Kyselylomakkeen pe-rustana hyödynsimme RAND – 36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarin neljää eri asteikkoa, jotka muodostivat suurimman osan strukturoiduista kysymyksistämme. Lisäsimme kyselylomakkeeseen myös neljä itse laatimaamme strukturoitua kysymystä sekä yhden avoimen kysymyksen. Aineisto kerättiin keväällä 2020 postikyselynä, jota jaoimme eri tahojen kautta. Tahoja olivat Kajaanin ja Paltamon asiakasohjaajat, Kajaanin kotihoito, Kajaanin ja Paltamon OmaisOiva kahvilat, kotipalvelu Aurinkoinen Oy ja Hoitava Group Oy. Postikyselyn vastaukset palautettiin postitse työn tekijöille. Kyselylomakkeita jaoimme yhteensä 100 kappaletta, joihin vastasi (n=52) omaishoitajaa. Vastaukset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja avoin kysymys analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Vastauksista nousi esille se, että tällä hetkellä omaishoitajat kaipaavat enemmän aikaa sosiaalisten suhteidensa ylläpitämiseen. Omaishoitajat kokevat uupumisen ja väsymisen tunteita hoivan ohella, mutta toisaalta myös tunteiden kokeminen on tasapainossa arjen kanssa. Erityisesti omaishoitajat kaipaavat psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa tueksi enemmän omaa aikaa, vertaistukea, aikaa harrastuksille sekä keskusteluapua luotettavan henkilön kanssa.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että tällä hetkellä omaishoitajat eivät saa riittävästi tukea tekemänsä työn tueksi. He kokevat olevansa sidottuja omaishoitajuuteen, eikä aikaa jää tarpeeksi omien voimavarojen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa omaishoitajien aseman parantamiseen ja tukemiseen. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin tutkia sitä, miten omaishoitajien psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia voitaisiin tukea koko Suomen laajuisesta ei vain Kainuun alueella ja millaisia vaikutuksia opinnäytetyössä esille tulleilla tukimuodoilla on omaishoitajien psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
The purpose of this thesis was to study the situation of family carers who take care of their significant other in Kajaani and Paltamo and to find out how they experienced their own mental and social wellbeing in everyday life. The goal was to get information about carers’ mental and social wellbeing to explore everyday matters that were positive or needed to be improved. The research problems were the following: how family carers experienced their current mental and social wellbeing and what kind of mental and social support they needed.
The commissioner of this thesis was Kainuun Omaiset and Läheiset ry (the local association of Carers Finland Kainuu). The thesis was conducted as quantitative research that was based on a questionnaire. The RAND-36 measure of health-related quality of life was used to create the questionnaire in which most of the structured questions were based on four of the eight RAND-36 scales. The questionnaire also included four structured questions and one open question created by the authors of this thesis. The data was collected in spring 2020 as a mail questionnaire distributed to family carers by case managers in Kajaani and Paltamo, Kajaani Home Care, OmasOiva cafes in Kajaani, and Paltamo, Aurinkoinen Home Service and Hoitava Group. The responses were returned to the authors by mail. 100 questionnaires were distributed, and 52 responses were received. The responses were analyzed with the SPSS Statistical Software and the open question with inductive content analysis.
The results showed that family carers needed more time to maintain social relationships. Though they felt tired and exhausted, they also experienced that emotions were in balance with everyday life. To support their mental and social wellbeing they needed especially more time of their own, peer support, time for hobbies and conversational therapy with someone they trust.
According to the results, it can be stated that currently family carers do not get enough support for their work. They feel as if they were tied to caregiving. There is not enough time for maintaining their own re-sources and wellbeing. The results of this thesis can be used to improve and support the position of family carers in the future. A topic for further research could be to study how the mental and social wellbeing of family carers can be supported in Finland, not only in Kainuu. Another topic could be the effects which different forms of support, discussed in this thesis, can have on family carers’ mental and social wellbeing.