Käyttäjäkeskeinen järjestelmähankinta kliinisessä laboratoriossa : case Fimlab Patologia
Ahlfors, Riikka (2020)
Ahlfors, Riikka
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115705
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060115705
Tiivistelmä
IT-ratkaisujen yleistyminen sosiaali – ja terveydenhuollossa toi mukanaan potilastieto – ja toiminnanohjausjärjestelmät, jotka mullistivat potilastietojen käsittelyn sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Vaikka sähköiset järjestelmät ovat merkittävässä osassa sosiaali – ja terveysalan ammattilaisten päivittäistä työtä, niiden käytettävyydessä on tunnetusti paljon puutteita. Heikko käytettävyys ja siihen liittyvät ongelmat aiheuttavat turhautumista ja laskevat kustannustehokkuutta sekä loppukäyttäjän tehokkuutta ja motivaatiota. Loppukäyttäjän osallistaminen on havaittu tärkeäksi onnistuneelle järjestelmähankinnalle, mutta sosiaali – ja terveysalalla tämä on vielä verrattain harvinaista eikä selkeitä käytäntöjä aina ole.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa käyttäjäkeskeisten järjestelmähankintojen tukemiseen ja kehittämiseen kliinisellä laboratorioalalla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tunnistaa käytettävyyteen vaikuttavia ominaisuuksia Fimlab Laboratoriot oy:n patologian yksikön uudesta tietojärjestelmästä ja arvioida niiden merkitystä loppukäyttäjälle. Järjestelmäominaisuuksia tunnistettiin hyväksymistestauksen, havainnoinnin sekä henkilöstöhaastattelun keinoin. Samalla kartoitettiin tukitoimia, joiden koettiin parantavan henkilöstön käyttöönottokokemuksia ja arvioitiin näiden merkitystä. Tutkimus toteutettiin web-kyselynä, joka jaettiin sähköpostitse kohdeyksikön moniammatilliselle henkilöstölle.
Kohdeyksikön 85 työntekijästä kyselyyn vastasi 35 laboratoriohoitajaa, lääkäriä ja muuta henkilöstön jäsentä. Tutkimuksessa havaittiin henkilöstön kokevan järjestelmän kielen tehokkaaseen käyttöön, virheiden ehkäisyyn ja jäljitettävyyteen ja tietoturvaan vaikuttavat ominaisuudet kaikkein tärkeimmiksi järjestelmän käytön kannalta. Ammatti – ja ikäryhmien välisiä eroja havaittiin mm. järjestelmän tehokkuuteen ja virheiden ehkäisyyn liittyvissä ominaisuuksissa. Käyttöönottokokemusta paransivat huolellisesti ennen käyttöönottoa loppuympäristössä testattu järjestelmä sekä mahdollisuus riittävään perehdytykseen ja käyttötukeen.
Loppukäyttäjät painottavat työhön soveltuvuutta ja varsinkin laboratoriohoitajat ovat motivoituneita osallistumaan järjestelmän suunnitteluun ja testaukseen. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä tilaajalle tuotettiin muistio, joka sisältää henkilöstökyselyn keskeiset tulokset. Lisäksi muistioon sisällytettiin ohjeita, jotka auttavat suuntaamaan järjestelmähankinnan resursseja loppukäyttäjien osallistamiseen ja käyttäjäkeskeiseen käyttöönottoon.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa käyttäjäkeskeisten järjestelmähankintojen tukemiseen ja kehittämiseen kliinisellä laboratorioalalla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tunnistaa käytettävyyteen vaikuttavia ominaisuuksia Fimlab Laboratoriot oy:n patologian yksikön uudesta tietojärjestelmästä ja arvioida niiden merkitystä loppukäyttäjälle. Järjestelmäominaisuuksia tunnistettiin hyväksymistestauksen, havainnoinnin sekä henkilöstöhaastattelun keinoin. Samalla kartoitettiin tukitoimia, joiden koettiin parantavan henkilöstön käyttöönottokokemuksia ja arvioitiin näiden merkitystä. Tutkimus toteutettiin web-kyselynä, joka jaettiin sähköpostitse kohdeyksikön moniammatilliselle henkilöstölle.
Kohdeyksikön 85 työntekijästä kyselyyn vastasi 35 laboratoriohoitajaa, lääkäriä ja muuta henkilöstön jäsentä. Tutkimuksessa havaittiin henkilöstön kokevan järjestelmän kielen tehokkaaseen käyttöön, virheiden ehkäisyyn ja jäljitettävyyteen ja tietoturvaan vaikuttavat ominaisuudet kaikkein tärkeimmiksi järjestelmän käytön kannalta. Ammatti – ja ikäryhmien välisiä eroja havaittiin mm. järjestelmän tehokkuuteen ja virheiden ehkäisyyn liittyvissä ominaisuuksissa. Käyttöönottokokemusta paransivat huolellisesti ennen käyttöönottoa loppuympäristössä testattu järjestelmä sekä mahdollisuus riittävään perehdytykseen ja käyttötukeen.
Loppukäyttäjät painottavat työhön soveltuvuutta ja varsinkin laboratoriohoitajat ovat motivoituneita osallistumaan järjestelmän suunnitteluun ja testaukseen. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä tilaajalle tuotettiin muistio, joka sisältää henkilöstökyselyn keskeiset tulokset. Lisäksi muistioon sisällytettiin ohjeita, jotka auttavat suuntaamaan järjestelmähankinnan resursseja loppukäyttäjien osallistamiseen ja käyttäjäkeskeiseen käyttöönottoon.