Muistelu sosiaalisen kanssakäymisen lisääjänä ja osallisuuden edistäjänä

Abstract

TIIVISTELMÄ Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvata työntekijän kokemaa sosiaalista vuorovaikutustilannetta Muistelu-työotteella toteutetussa pienryhmätilanteessa, missä käytettiin dokumentoitua tietoa ja eri aisteja stimuloivia ärsykkeitä hyväksi. Tavoitteena oli lisätä tietoa menetelmästä ja keinoista, joilla voidaan tukea ikäihmisten vuorovaikutusta. Opinnäytetyö on osa Päiväpalvelutoiminnan työn kehittämisprosessia. Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Ikäihmisten määrän kokoajan lisääntyessä yhteiskunnan kannalta on tärkeää luoda toimivia ja yksilöitä tukevia sekä palvelevia toimintamuotoja. Käsittelin ikäihmisen voimavaroja ja niiden suhdetta toisiinsa sekä tutkimusten valossa sosiaalisen hyvinvoinnin merkitystä, kun ihminen ikääntyy. Sosiaalinen verkosto ja sosiaalisen tuki ovat keskeisiä käsitteitä kun tarkastellaan mm. sosiaalisten suhteiden ja terveyden yhteyttä. Muisti ja muistin toiminnanohjauksessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ikäihmisen suoriutumiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Muistelu-työote on kuntoutumista tukevaa hoiva- ja hoitotyötä. Metodologinen esittely: Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli kuvaileva laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto muodostui Päiväpalvelutoimintayksikön asiakkaiden muisteluryhmätilanteesta ja työntekijän näkökulmasta. Aineiston keruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Lisäksi aineistona oli videointi ryhmätilanteesta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Videointi lisäaineistona toi syvällisempää tietoa tutkimuksen kohteena olevista ilmiöistä. Keskeiset tutkimustulokset: Haastateltu työntekijä koki muistelutyön merkitykselliseksi ikäihmisten hoiva- ja hoitoalan työssä. Haastateltava koki, että pienryhmässä tapahtuvalla Muistelu-työotteella saa ihmisiä helpommin mukaan keskusteluun. Toteutetussa pienryhmässä, jossa hyödynnettiin eri aistikanavien käyttöä, ryhmäläiset osallistuivat aiempaa enemmän ja helpommin keskusteluun verrattuna heidän arkipäiviinsä Päiväpalveluyksikössä. Haastateltu työntekijä koki dokumentoidun tiedon hyväksi työvälineeksi keskustelun avaajana ja edistäjänä. Johtopäätökset: Erilaisissa kunnan yksiköissä ja yksityisissä palveluyksiköissä tulisi antaa riittävästi resursseja, jotta voitaisiin toteuttaa yksilöä tukevia ja vahvistavia pienryhmätoimintoja. Dokumentoidun tiedon keräämisellä, esim. Muistelu-kansioiksi, voidaan virittää keskustelua ja saada ihmisiä osallistumaan. Dokumentoitu tieto sisältää eri aikakausiin liittyviä ilmiöitä ja tapahtumia. Näiden avulla ikäihmisen on helpompi muistella ja suhteuttaa omaa kokemustaan sekä lisätä kanssaihmisten ymmärrystä eri sukupolvien kulttuurien muutoksista. Ikäihminen voi antaa sosiaalista tukea ja olla itse sosiaalisen tuen saajana.

asiasanat: ikäihmiset, muistelu, muisti, vuorovaikutus, voimavarat, sosiaalinen tuki

ABSTRACT

Thesis description: The purpose of the graduate thesis was to describe an event of social interaction experienced by an employee in a small group situation using a reminiscence approach and documented knowledge as well as stimuli rousing different senses. The aim was to increase the knowledge of methods and means by which interaction between senior citizens can be supported. The thesis is part of a process for developing daily service activities.

Theoretical summary: As the number of senior citizens keeps increasing, it is important, from a social viewpoint, to create effective modes of activities that support and serve individuals. In my thesis, I discussed the resources of senior citizens and their interrelationships as well as the role of social wellbeing illustrated by research focusing on an ageing person. A social network and social support are central concepts when, for example, the link between social relations and health is looked at. A person´s memory and changes that take place in controlling its functioning have an impact on how well senior citizens cope and how capable they are of social interaction. The approach based on reminiscence represents care and nursing that support rehabilitation.

Methodological summary: The thesis is a qualitative, or descriptive study. The material consisted of a reminiscence group session held for the clients of a daily service activities unit seen from an employee´s viewpoint. The material, which also contained a videotape of the group session, was collected by a thematic interview and interpreted by inductive content analysis. The videotaping, as added to the material, provided deeper information on the phenomena studied.

Main results: The employee who was interviewed felt the importance of reminiscence in working with senior citizens and caring for them. The employee felt that the reminiscence approach used in the small group made it easier to involve senior citizens in the discussions. In comparison with the group members´ everyday life in the daily service unit, the members of the small group that used different sense canals participated more actively and easily in the discussions. The employee who gave the interview considered documented knowledge a good tool for opening and carrying on a discussion.

Conclusions: Various municipal units and private service units should provide enough resources to make it possible to implement small group activities that support and strengthen the individual. By collecting documented knowledge, for example, into reminiscence folders, people can be activated to participate and discussion can be aroused. Such knowledge includes phenomena and events related to different periods of time. These help senior citizens to recollect and relate their personal experience to other factors as well as to increase the understanding of fellow citizens of changes that have taken place in the cultures of various generations. Senior citizens can provide social support and themselves be recipients of social support.

Keywords: senior citizens, reminiscence, memory, interaction, resources, social support