Suur-Seudun Osuuskaupan (SSO) työsuojelun kehittäminen
Tolvanen, Joona (2020)
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060417035
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Suur-Seudun Osuuskaupan (SSO) työsuojelun johtamista ja raportointia yrityksen johdolle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli pienentää SSO:n tapaturmataajuutta ja tehdä ehdotus SSO:lle soveltuvista mittareista työturvallisuuden seurantaa ja raportointia varten.
Työ on toiminnallinen opinnäytetyö. Työssä käytettiin tiedonkeruumenetelminä kirjallisuuskatsausta, havainnointia, haastattelua ja kyselyä. Analysointimenetelminä käytettiin dokumentti- ja sisällönanalyysiä. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Miten SSO:n työsuojelua ja työturvallisuutta voidaan kehittää? Mitkä ovat soveltuvat mittarit tapaturmien seurantaan ja raportointiin SSO:n kannalta?
Opinnäytetyön tutkimusprosessi aloitettiin kirjallisuuskatsauksesta, jossa perehdyttiin toimeksiantajan dokumentteihin ja tilastoihin sekä alan kirjallisuuteen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella luotiin havainnointilomake, henkilöstön kyselylomake sekä kysymykset haastatteluja varten. Havainnointia toteutettiin neljässä eri toimipaikassa. Haastateltavana oli yhteensä viisi henkilöä ja kyselyyn osallistui 40 henkilöä.
Opinnäytetyön keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että yli puolet työtapaturmista kohdistuu yläraajoihin, erityisesti käsiin. Ylä- ja alaraajoihin kohdistuvista työtapaturmista yli kolmannes olisi estettävissä tai ainakin seuraukset olisivat vähäisemmät, jos käytettäisiin asianmukaisia, tilanteeseen sopivia suojavälineitä. Työturvallisuutta voidaan mitata ennakoivilla ja reagoivilla mittareilla. Hyvä turvallisuusmittaristo sisältää näitä molempia. Työturvallisuutta on vaikeaa kehittää, jos käytettävissä ei ole oikeanlaisia mittareita. Viisi opinnäytetyössä ehdotettua konkreettista toimenpidettä SSO:n tapaturmataajuuden pienentämiseksi ovat seuraavat: työturvallisuusperehdytyksen kehittäminen ja muuttaminen sähköiseen muotoon, S-Työturva mobiilisovellus, ohjeistus tavarantoimittajille, turvallisuusasenteisiin vaikuttaminen – esimiesten ja henkilökunnan riskitietoisuuden kasvattaminen sekä turvavartti.
Työ on toiminnallinen opinnäytetyö. Työssä käytettiin tiedonkeruumenetelminä kirjallisuuskatsausta, havainnointia, haastattelua ja kyselyä. Analysointimenetelminä käytettiin dokumentti- ja sisällönanalyysiä. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Miten SSO:n työsuojelua ja työturvallisuutta voidaan kehittää? Mitkä ovat soveltuvat mittarit tapaturmien seurantaan ja raportointiin SSO:n kannalta?
Opinnäytetyön tutkimusprosessi aloitettiin kirjallisuuskatsauksesta, jossa perehdyttiin toimeksiantajan dokumentteihin ja tilastoihin sekä alan kirjallisuuteen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella luotiin havainnointilomake, henkilöstön kyselylomake sekä kysymykset haastatteluja varten. Havainnointia toteutettiin neljässä eri toimipaikassa. Haastateltavana oli yhteensä viisi henkilöä ja kyselyyn osallistui 40 henkilöä.
Opinnäytetyön keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että yli puolet työtapaturmista kohdistuu yläraajoihin, erityisesti käsiin. Ylä- ja alaraajoihin kohdistuvista työtapaturmista yli kolmannes olisi estettävissä tai ainakin seuraukset olisivat vähäisemmät, jos käytettäisiin asianmukaisia, tilanteeseen sopivia suojavälineitä. Työturvallisuutta voidaan mitata ennakoivilla ja reagoivilla mittareilla. Hyvä turvallisuusmittaristo sisältää näitä molempia. Työturvallisuutta on vaikeaa kehittää, jos käytettävissä ei ole oikeanlaisia mittareita. Viisi opinnäytetyössä ehdotettua konkreettista toimenpidettä SSO:n tapaturmataajuuden pienentämiseksi ovat seuraavat: työturvallisuusperehdytyksen kehittäminen ja muuttaminen sähköiseen muotoon, S-Työturva mobiilisovellus, ohjeistus tavarantoimittajille, turvallisuusasenteisiin vaikuttaminen – esimiesten ja henkilökunnan riskitietoisuuden kasvattaminen sekä turvavartti.