Perehdytyksen merkitys työhyvinvoinnille lastensuojelutyössä
Kotasoff, Anna (2020)
Kotasoff, Anna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517343
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517343
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia työhyvinvointia sekä saada päivitettyä perehdytyskansio eräälle eteläsuomalaisen kunnan lastensuojelulaitokselle. Vanha perehdytyskansio oli erilaisten organisaatiomuutosten takia puutteellinen. Idea perehdytyskansion päivittämisestä tuli omasta ideastani sekä työelämäkumppanin tarpeesta saada perehdytyskansio päivitettyä. Ehtona tutkimusluvan saamiselle oli, ettei yksikköä tunnisteta, joten yksikön ja sen osastojen nimet ovat keksittyjä. Lisäksi, perehdytyskansiosta poistettiin yksilöiviä tietoja anonymiteetin takaamiseksi.
Perehdytyksen merkitystä ei arvosteta riittävästi. Kunnollinen perehdytys takaa uudelle työntekijälle riittävän tuen aloittaa uudessa työtehtävässään. Tällä myös taataan, ettei erinäköisiä konflikteja pääse syntymään, kun työntekijä on riittävästi perehdytetty.
Perehdytys on iso osa työhyvinvointia. Opinnäytetyössä tutkittiin lisäksi niitä tekijöitä, joilla työntekijä voi omaan työhyvinvointiinsa vaikuttaa. Työhyvinvointia tutkittiin neljän eri osa-alueen kautta; henkinen, sosiaalinen, fyysinen ja taloudellinen työhyvinvointi.
Opinnäytetyössä luonnehdittiin tietoperustaa kolmen eri käsitteen kautta: työhyvinvointi, perehdytys ja lastensuojelu. Tekstissä kerrottiin ensin teorian avulla mitä mikäkin käsite tarkoitti, jonka jälkeen paneuduttiin siihen, miten nämä liittyvät tutkittavaan ilmiöön. Sen keskeinen tavoite oli saada päivitettyä perehdytyskansio sekä tutkia, miten yksilö voi tukea omaa työhyvinvointiaan. Tutkimusta varten päädyttiin haastattelemaan Repovaaran perhekuntoutuskeskuksen Kettula-osaston (nimet keksitty) kolmea sosiaaliohjaajaa, miten he näkivät perehdytyksen osana työhyvinvointia.
Haastateltavat toivat kaikki ilmi omannäköisensä käsityksensä siitä, mitä työhyvinvointi sisälsi ja miten he näkivät perehdytyksen osana työhyvinvointia. Kaikki kokivat työhyvinvointinsa hyvänä, mutta esimerkiksi työyhteisön ilmapiiristä oli jokainen vastaaja eri mieltä. Myös johtamisesta heräsi erilaisia mielipiteitä.
Perehdytyksen merkitystä ei arvosteta riittävästi. Kunnollinen perehdytys takaa uudelle työntekijälle riittävän tuen aloittaa uudessa työtehtävässään. Tällä myös taataan, ettei erinäköisiä konflikteja pääse syntymään, kun työntekijä on riittävästi perehdytetty.
Perehdytys on iso osa työhyvinvointia. Opinnäytetyössä tutkittiin lisäksi niitä tekijöitä, joilla työntekijä voi omaan työhyvinvointiinsa vaikuttaa. Työhyvinvointia tutkittiin neljän eri osa-alueen kautta; henkinen, sosiaalinen, fyysinen ja taloudellinen työhyvinvointi.
Opinnäytetyössä luonnehdittiin tietoperustaa kolmen eri käsitteen kautta: työhyvinvointi, perehdytys ja lastensuojelu. Tekstissä kerrottiin ensin teorian avulla mitä mikäkin käsite tarkoitti, jonka jälkeen paneuduttiin siihen, miten nämä liittyvät tutkittavaan ilmiöön. Sen keskeinen tavoite oli saada päivitettyä perehdytyskansio sekä tutkia, miten yksilö voi tukea omaa työhyvinvointiaan. Tutkimusta varten päädyttiin haastattelemaan Repovaaran perhekuntoutuskeskuksen Kettula-osaston (nimet keksitty) kolmea sosiaaliohjaajaa, miten he näkivät perehdytyksen osana työhyvinvointia.
Haastateltavat toivat kaikki ilmi omannäköisensä käsityksensä siitä, mitä työhyvinvointi sisälsi ja miten he näkivät perehdytyksen osana työhyvinvointia. Kaikki kokivat työhyvinvointinsa hyvänä, mutta esimerkiksi työyhteisön ilmapiiristä oli jokainen vastaaja eri mieltä. Myös johtamisesta heräsi erilaisia mielipiteitä.