Rokotuksiin epäröivästi suhtautuvien vanhempien ohjaaminen : Opas rokottajille
Saksing, Ele (2020)
Saksing, Ele
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060817592
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060817592
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas, jota voidaan hyödyntää, kun rokottaja kohtaa lapsensa rokottamiseen epäröivästi suhtautuvat vanhemmat. Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa neuvolaikäisten lasten vanhempien epäröivän suhtautumisen taustatekijöitä ja yleisimpiä pelkoja rokotuksia kohtaan, väärinkäsityksiä rokotteista sekä selvittää, miten rokottaja voi lievittää vanhempien epäröivää ja kyseenalaistavaa suhtautumista ja näiden tietojen avulla koota opaslehtinen hoitajien rokotusosaamisen kehittämiseksi.
Opinnäytetyö oli menetelmältään toiminnallinen opinnäytetyö. Teoriaosuus sisältää tietoa neuvolaikäisten lasten rokottamisesta, rokotusohjelmasta, rokotuskattavuudesta, rokotteiden hyödyistä ja mahdollisista haittavaikutuksista, epäröivästä suhtautumisesta rokotuksiin, vanhempien yleisemmistä peloista ja rokotuksiin liittyvistä harhakäsityksistä, rokottajan rokotusosaamisesta ja rokotusohjauksesta, yleisemmistä vanhempien esittämistä kysymyksistä ja esimerkkivastauksista. Teoriaosuuden pohjalta tehtyssä oppaassa avataan syitä vanhempien pelkoihin rokotteiden haitoista, kuvataan yleisemmät rokotteisiin liittyvät uskomukset ja harhakäsitykset sekä kerrotaan miten rokottajana ohjata ja tukea rokottamista epäröivää vanhempaa rokotuspäätöksessä.
Rokote-epäröinti viittaa rokotteiden hyväksymisen viivästymiseen tai epäämiseen rokotteiden saatavuudesta huolimatta. Rokottajat ovat avainasemassa rokotusohjelman toteutumisessa ja rokottajilla on suuri vaikutus epäilevästi suhtautuvien vanhempien rokotuspäätökseen.
Rokotuksiin epäilevästi suhtautuvien vanhempien asiakasohjauksesta on raportoitu useita menetelmiä ja ohjeistuksia, useimmasta kuitenkin ei ole riittävästi näyttöön perustuvaa tietoa niiden toimivuudesta. Rokottajan on ensisijaisesti tärkeä kuunnella vanhempien epäilevän suhtautumisen syitä ja taustatekijöitä, jotta voisi vaikuttaa rokotuspäätökseen myönteisesti. Interventiot täytyy valita sopivasti epäröintiä aiheuttaviin tekijöihin. Menetelmistä avoimen dialogin, motivoivan haastattelun ja tarinankerronnan näyttää olevan eniten positiivista vaikutusta rokotuksiin epäröivästi suhtautuvien vanhempien ohjauksessa.
Oppaasta antoivat palautetta yksi neuvolan terveydenhoitaja, yksi loppuvaiheen terveydenhoitajaopiskelija sekä neljä loppuvaiheen sairaanhoitajaopiskelijaa. Oppaan ulkonäköä ja asiasisältöä on kehitetty palautteen mukaan.
Opinnäytetyö oli menetelmältään toiminnallinen opinnäytetyö. Teoriaosuus sisältää tietoa neuvolaikäisten lasten rokottamisesta, rokotusohjelmasta, rokotuskattavuudesta, rokotteiden hyödyistä ja mahdollisista haittavaikutuksista, epäröivästä suhtautumisesta rokotuksiin, vanhempien yleisemmistä peloista ja rokotuksiin liittyvistä harhakäsityksistä, rokottajan rokotusosaamisesta ja rokotusohjauksesta, yleisemmistä vanhempien esittämistä kysymyksistä ja esimerkkivastauksista. Teoriaosuuden pohjalta tehtyssä oppaassa avataan syitä vanhempien pelkoihin rokotteiden haitoista, kuvataan yleisemmät rokotteisiin liittyvät uskomukset ja harhakäsitykset sekä kerrotaan miten rokottajana ohjata ja tukea rokottamista epäröivää vanhempaa rokotuspäätöksessä.
Rokote-epäröinti viittaa rokotteiden hyväksymisen viivästymiseen tai epäämiseen rokotteiden saatavuudesta huolimatta. Rokottajat ovat avainasemassa rokotusohjelman toteutumisessa ja rokottajilla on suuri vaikutus epäilevästi suhtautuvien vanhempien rokotuspäätökseen.
Rokotuksiin epäilevästi suhtautuvien vanhempien asiakasohjauksesta on raportoitu useita menetelmiä ja ohjeistuksia, useimmasta kuitenkin ei ole riittävästi näyttöön perustuvaa tietoa niiden toimivuudesta. Rokottajan on ensisijaisesti tärkeä kuunnella vanhempien epäilevän suhtautumisen syitä ja taustatekijöitä, jotta voisi vaikuttaa rokotuspäätökseen myönteisesti. Interventiot täytyy valita sopivasti epäröintiä aiheuttaviin tekijöihin. Menetelmistä avoimen dialogin, motivoivan haastattelun ja tarinankerronnan näyttää olevan eniten positiivista vaikutusta rokotuksiin epäröivästi suhtautuvien vanhempien ohjauksessa.
Oppaasta antoivat palautetta yksi neuvolan terveydenhoitaja, yksi loppuvaiheen terveydenhoitajaopiskelija sekä neljä loppuvaiheen sairaanhoitajaopiskelijaa. Oppaan ulkonäköä ja asiasisältöä on kehitetty palautteen mukaan.