Telmimisen vaikutus lapsen psykososiaaliseen kehitykseen
Tiusanen, Konsta; Tiusanen, Konsta (2020)
Tiusanen, Konsta
Tiusanen, Konsta
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517443
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517443
Tiivistelmä
Telmiminen on fyysistä leikkiä, jossa leikin osapuolet kamppailevat ja leikkivät keskenään kutittamalla, jahtaamalla, painimalla, tarttumalla, läimimällä tai vaikkapa huitomalla. Aikui-sen silmin joskus äänekäs, jopa riidanomainen telmiminen voikin näyttäytyä vaarallisena riehumisena. Telmiminen on kuitenkin lapsille, etenkin pojille, sosiaalisen ja psykologisen kehityksen kannalta merkittävä tapahtuma ja alusta, jonka kasvatuksellinen arvo ja funk-tio tulisi olla jokaiselle lasten parissa työskentelevälle tai lasta kasvattavalle aikuiselle tie-dostettuna. Tavoitteena oli lisätä kasvatuskulttuurimme ymmärrystä lapsen ja aikuisen sekä lasten välisen telmimisen merkityksestä psykososiaalisen kehityksen perspektiivistä.
Ilmiön vähäisen kotimaisen tutkimuksen vuoksi aineisto muodostettiin kahdeksasta ulkomaalaisesta telmimistä käsittelevästä tutkimuksesta. Tutkimusten pohjalta pyrittiin vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen ”Miten telmiminen vaikuttaa lapsen psykososiaaliseen kehitykseen?” sekä ”Mitä telmimiseen liittyviä sisällöllisiä tai laadullisia seikkoja tai tekijöitä telmimiseen liittyy ja mikä on näiden suhde telmimisen funktioon?”. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka myötä muodostettiin kuvaus tutkittavan ilmiön ympärille sekä tarkasteltiin telmimiseen liittyviä suhteita ja asetelmia aineiston perusteella tutkimuskysymysten ohjaamina.
Telmimisen yhteys lapsen psykososiaaliseen kehitykseen oli ilmeinen. Aineiston pohjalta telmimisen merkitykseen, laatuun ja vaikutukseen vaikuttivat keskeisesti leikkijöiden ikä, sukupuoli ja erityisesti lasten ja aikuisen välisessä telmimisessä aikuisen kyky rajata ja ohjata leikkiä. Ilmiö kuitenkin vaatii kotimaisissa asetelmissa luotua tutkimusta, jotta suomalaisessa kasvatuskulttuurissa ja ympäristössä pystymme paremmin ymmärtämään telmimisen merkitystä ja mahdollisuuksia ammatillisena työvälineenä ja osana suomalai-sen lapsen kasvua ja kehitystä.
Ilmiön vähäisen kotimaisen tutkimuksen vuoksi aineisto muodostettiin kahdeksasta ulkomaalaisesta telmimistä käsittelevästä tutkimuksesta. Tutkimusten pohjalta pyrittiin vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen ”Miten telmiminen vaikuttaa lapsen psykososiaaliseen kehitykseen?” sekä ”Mitä telmimiseen liittyviä sisällöllisiä tai laadullisia seikkoja tai tekijöitä telmimiseen liittyy ja mikä on näiden suhde telmimisen funktioon?”. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka myötä muodostettiin kuvaus tutkittavan ilmiön ympärille sekä tarkasteltiin telmimiseen liittyviä suhteita ja asetelmia aineiston perusteella tutkimuskysymysten ohjaamina.
Telmimisen yhteys lapsen psykososiaaliseen kehitykseen oli ilmeinen. Aineiston pohjalta telmimisen merkitykseen, laatuun ja vaikutukseen vaikuttivat keskeisesti leikkijöiden ikä, sukupuoli ja erityisesti lasten ja aikuisen välisessä telmimisessä aikuisen kyky rajata ja ohjata leikkiä. Ilmiö kuitenkin vaatii kotimaisissa asetelmissa luotua tutkimusta, jotta suomalaisessa kasvatuskulttuurissa ja ympäristössä pystymme paremmin ymmärtämään telmimisen merkitystä ja mahdollisuuksia ammatillisena työvälineenä ja osana suomalai-sen lapsen kasvua ja kehitystä.