Muistisairaan ikäihmisen kommunikaation tukeminen - selkokielikö avuksi? : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kuittinen, Päivi (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060617464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060617464
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tietoisuutta selkokielestä kommunikaation tukena kohdatessa muistisairaita ikäihmisiä. Tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, miten muistisairaan ikäihmisen kommunikaatiota voidaan tukea ja miten selkokieltä voidaan hyödyntää.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti kolmesta eri tietokannasta: CINAHL, Medic ja PubMed. Lisäksi tietoa haettiin Google Scholarista. Haku tuotti yhteensä 294 tulosta, joista mukaan hyväksyttiin 5 artikkelia. Tutkimusten luotettavuusarvioinnissa käytettiin Joanna Briggs -instituutin arviointikriteereitä. Tulosten analysointi tehtiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Hoitajien vuorovaikutustaidot, dementian kokonaisvaltainen ymmärtäminen sekä muistisairaan yksilöllinen huomioiminen olivat keskeisiä kommunikaatiota edistäviä tekijöitä. Selkokielisen vuorovaikutuksen käyttäminen lisäsi muistisairaiden ymmärtämistä ja helpotti kommunikaatiota. Puheen yksinkertaistaminen, lauseiden lyhentäminen ja abstraktin puheen välttäminen koettiin toimiviksi menetelmiksi. Myös sanattomilla vuorovaikutuskeinoilla sekä sopivasti ärsykkeitä sisältävällä fyysisellä ympäristöllä oli tärkeä merkitys.
Selkokieli muistisairaan ikäihmisen kommunikaation tukena vaatii lisää tutkimusta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti kolmesta eri tietokannasta: CINAHL, Medic ja PubMed. Lisäksi tietoa haettiin Google Scholarista. Haku tuotti yhteensä 294 tulosta, joista mukaan hyväksyttiin 5 artikkelia. Tutkimusten luotettavuusarvioinnissa käytettiin Joanna Briggs -instituutin arviointikriteereitä. Tulosten analysointi tehtiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Hoitajien vuorovaikutustaidot, dementian kokonaisvaltainen ymmärtäminen sekä muistisairaan yksilöllinen huomioiminen olivat keskeisiä kommunikaatiota edistäviä tekijöitä. Selkokielisen vuorovaikutuksen käyttäminen lisäsi muistisairaiden ymmärtämistä ja helpotti kommunikaatiota. Puheen yksinkertaistaminen, lauseiden lyhentäminen ja abstraktin puheen välttäminen koettiin toimiviksi menetelmiksi. Myös sanattomilla vuorovaikutuskeinoilla sekä sopivasti ärsykkeitä sisältävällä fyysisellä ympäristöllä oli tärkeä merkitys.
Selkokieli muistisairaan ikäihmisen kommunikaation tukena vaatii lisää tutkimusta.