Nuorisokodin ohjaajien näkemyksiä liikunnan merkityksestä sijoitettujen lasten syrjäytymisen ehkäisyssä
Vilppola, Matti (2020)
Vilppola, Matti
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060817579
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060817579
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoa liikunnan vaikutuksista sijoitettujen lasten syrjäytymisen ehkäisyssä. Tavoitteena oli kuvata nuorisokodin ohjaajien näkemyksiä liikunnan syrjäytymistä ehkäisevästä vaikutuksesta, liikunnan vaikutuksista sijoitettuihin lapsiin ja nuorisokodin ohjaajien työssään käyttämiä liikunnallisia ja liikunnallisuutta tukevia keinoja. Syrjäytyminen ja sen ehkäisy ovat yhteiskunnallisesti tärkeä aihe syrjäytyneiden nuorten suuren määrän vuoksi. Sijoitetuilla lapsilla on suurempi riski syrjäytyä verrattuna kotona asuviin ikätovereihinsa.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli Jyväskylän kaupungin alaisten nuorisokotien ohjaajat. Kaupungin alaisuudessa on viisi lastensuojelulaitosta. Haastateltavia pyrittiin saamaan neljästä laitoksesta sijoitettujen lasten yhtenäisen ikäryhmän vuoksi. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla nuorisokotien ohjaajia puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Kerätty aineisto litteroitiin ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tuloksina nousi esiin liikunnalla olevan positiivisia vaikutuksia sijoitettujen lasten hyvinvointiin, osallisuuteen ja toimintakykyyn. Sijoitetun lapsen hyvinvoinnin ja osallisuuden tunteen nähtiin olevan syrjäytymistä ehkäisevä tekijä. Liikunnalla nähtiin olevan myös muuten positiivisia vaikutuksia sijoitettuun lapseen, kuten mielenterveys-, päihde- ja koulunkäyntiongelmia vähentävä vaikutus.
Tuloksista nousi esiin kolme työntekijätyyppiä liikunnan käytön suhteen lastensuojelulaitoksissa. Liikuntaa tuettiin lastensuojelulaitoksissa parantamalla liikuntakäyttäytymistä mahdollistavia, altistavia ja vahvistavia tekijöitä. Tulosten perusteella nousi esiin rahallinen, materiaalinen ja henkinen tukeminen, sekä mahdollistaminen. The purpose of the thesis was to increase knowledge about physical activity in prevention of social exclusion. The goal of the thesis was to illustrate the insights of foster care employers about physical activity in prevention of social exclusion with foster care children. Thesis also described influences of physical activity on foster care children and employers’ physical activity methods at work and methods of supporting physical activity with foster care children. Both social exclusion and prevention of social exclusion are significant in Finnish societal deliberation, because of high amount of socially excluded in their early adulthood. Foster care children are in greater risk of being socially excluded compared to their peers who live with their parents.
Target group was foster care employers in Jyväskylä. There are five public sector foster care homes in Jyväskylä, of which the thesis targeted four because of the same age group. Thesis was executed by interviewing foster care employers with half-structured theme interview. Collected data was transcribed and analyzed with theory directed content analysis.
According to the results, foster care employers described physical activity having a positive impact on foster care children well-being, functional ability, and social inclusion. Foster care children well-being and social inclusion seemed important factors in prevention of social exclusion. Results also show physical activity having a positive impact on foster care children mental health problems, substance abuse and school related problems.
Results indicated three types of employers in relation to the usage of physical activity in foster care work. Foster care children physical activity behavior was supported by foster care employers. Supporting methods were financial, material, and mental supporting along with making exercise possible by helping with transportation for example.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli Jyväskylän kaupungin alaisten nuorisokotien ohjaajat. Kaupungin alaisuudessa on viisi lastensuojelulaitosta. Haastateltavia pyrittiin saamaan neljästä laitoksesta sijoitettujen lasten yhtenäisen ikäryhmän vuoksi. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla nuorisokotien ohjaajia puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Kerätty aineisto litteroitiin ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tuloksina nousi esiin liikunnalla olevan positiivisia vaikutuksia sijoitettujen lasten hyvinvointiin, osallisuuteen ja toimintakykyyn. Sijoitetun lapsen hyvinvoinnin ja osallisuuden tunteen nähtiin olevan syrjäytymistä ehkäisevä tekijä. Liikunnalla nähtiin olevan myös muuten positiivisia vaikutuksia sijoitettuun lapseen, kuten mielenterveys-, päihde- ja koulunkäyntiongelmia vähentävä vaikutus.
Tuloksista nousi esiin kolme työntekijätyyppiä liikunnan käytön suhteen lastensuojelulaitoksissa. Liikuntaa tuettiin lastensuojelulaitoksissa parantamalla liikuntakäyttäytymistä mahdollistavia, altistavia ja vahvistavia tekijöitä. Tulosten perusteella nousi esiin rahallinen, materiaalinen ja henkinen tukeminen, sekä mahdollistaminen.
Target group was foster care employers in Jyväskylä. There are five public sector foster care homes in Jyväskylä, of which the thesis targeted four because of the same age group. Thesis was executed by interviewing foster care employers with half-structured theme interview. Collected data was transcribed and analyzed with theory directed content analysis.
According to the results, foster care employers described physical activity having a positive impact on foster care children well-being, functional ability, and social inclusion. Foster care children well-being and social inclusion seemed important factors in prevention of social exclusion. Results also show physical activity having a positive impact on foster care children mental health problems, substance abuse and school related problems.
Results indicated three types of employers in relation to the usage of physical activity in foster care work. Foster care children physical activity behavior was supported by foster care employers. Supporting methods were financial, material, and mental supporting along with making exercise possible by helping with transportation for example.