Kevätvehnän lisälannoitustarpeen määrittäminen kuvauskopterilla
Eerola, Lauri (2020)
Lataukset:
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061118403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061118403
Tiivistelmä
Kevätvehnän viljelyssä kaikkea typpilannoitusta ei yleisesti anneta kylvön yhteydessä vaan se jaetaan lannoitettavaksi kasvukauden aikana tarpeen mukaan. Tällä menetelmällä voidaan saavuttaa parempia satotasoja ja laadukkaampaa myllyviljaa.
Dronea eli kuvauskopteria käytetään nykyään apuna monella alalla. Tässä tutkimuksessa on pyritty selvittämään, voidaanko dronea ja sen RGB-kameraa hyödyntämällä selvittää kevätvehnän lisälannoitustarve. Yleisesti lisälannoitustarve määritetään lehtivihreämittarin avulla mittaamalla kasvustosta yksittäisiä kasveja. Silloin ei saada kattavaa tulosta koko kasvustosta. Dronella puolestaan saa kuvattua koko kasvuston nopeasti ja kattavasti.
Tutkimuksessa mitattiin kolmen eri koealan koealaruuduista lehtivihreäpitoisuus lehtivihreämittarilla. Samat koealat kuvattiin dronen RGB-kameralla. Dronen kuvat analysoitiin Dronedeploy-ohjelmalla muodostaen kuvista Plant Health-teemakartta. Teemakartan arvoja verrattiin lehtivihreämittarin SPAD-arvoihin JMP-tilastointiohjelmistolla.
Tutkimus osoitti, että dronella saadaan kuvattua kasvusto kattavasti. Jo ilmakuvasta voidaan tehdä tärkeitä havaintoja kasvustosta. RGB-kameran kuvista muodostetusta Plant Health-teemakartasta ei kuitenkaan voida tehdä suoraan johtopäätöksiä lisälannoitustarpeesta. Varsinkaan harvasta kasvustosta ei saatu todenmukaista tietoa olemassa olevien kasvien kunnosta Plant Health-teemakartasta.
Tutkimuksen toimeksiantajana oli Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, Saaren kartanon yksikkö, jossa toimii opetusmaatila.
Dronea eli kuvauskopteria käytetään nykyään apuna monella alalla. Tässä tutkimuksessa on pyritty selvittämään, voidaanko dronea ja sen RGB-kameraa hyödyntämällä selvittää kevätvehnän lisälannoitustarve. Yleisesti lisälannoitustarve määritetään lehtivihreämittarin avulla mittaamalla kasvustosta yksittäisiä kasveja. Silloin ei saada kattavaa tulosta koko kasvustosta. Dronella puolestaan saa kuvattua koko kasvuston nopeasti ja kattavasti.
Tutkimuksessa mitattiin kolmen eri koealan koealaruuduista lehtivihreäpitoisuus lehtivihreämittarilla. Samat koealat kuvattiin dronen RGB-kameralla. Dronen kuvat analysoitiin Dronedeploy-ohjelmalla muodostaen kuvista Plant Health-teemakartta. Teemakartan arvoja verrattiin lehtivihreämittarin SPAD-arvoihin JMP-tilastointiohjelmistolla.
Tutkimus osoitti, että dronella saadaan kuvattua kasvusto kattavasti. Jo ilmakuvasta voidaan tehdä tärkeitä havaintoja kasvustosta. RGB-kameran kuvista muodostetusta Plant Health-teemakartasta ei kuitenkaan voida tehdä suoraan johtopäätöksiä lisälannoitustarpeesta. Varsinkaan harvasta kasvustosta ei saatu todenmukaista tietoa olemassa olevien kasvien kunnosta Plant Health-teemakartasta.
Tutkimuksen toimeksiantajana oli Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän, Saaren kartanon yksikkö, jossa toimii opetusmaatila.