Se on makuasia: suomalaisten puolivalmis- ja valmistuotteiden kysyntä Ala-Saksin ja Bremenin kahviloissa

Abstract

Viime vuosina suomalaisen elintarviketeollisuuden kansainvälistymismahdollisuuksiin on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota, ja ravitsemisalan osaaminen on noussut kiinnostavaksi vientikohteeksi. Tämä opinnäytetyö toteutettiin Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin Elintarvikkeiden vientiverkostolle. Jotta omat resurssit voidaan suunnata uusilla markkinoilla tehokkaasti, on tärkeää tuntea potentiaalisten asiakkaiden toimintatavat. Opinnäytetyössä tutkittiin Ala-Saksin ja Bremenin kahvilatoimijoiden kysyntää suomalaisille puolivalmis- ja valmistuotteille.

Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kysely lähetettiin yhteensä 594 Ala-Saksin ja Bremenin alueen ravitsemisalan toimijalle. Näistä 172 oli kahviloita. Tutkimukseen saatiin 12 vastausta, joista 9 tuli kahviloilta. Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää luotettavina. Ne tukevat muita puolivalmis- ja valmistuotteista tehtyjä tutkimuksia ja ovat keskenään yhdensuuntaisia. Tulosten tulkinnassa on kuitenkin huomioitava, että lopullinen vastaajien määrä edustaa vain pientä joukkoa kaikista Ala-Saksin ja Bremenin alueen kahviloista. Tutkimuksen tukena toimi organisaatioiden ostokäyttäytymisen teoria.

Tutkimuksen mukaan tuotteiden maku ja ulkonäkö, asiakkaiden toiveet sekä kilpailijoista erottuminen ovat vastaajien tärkeimpinä ostokriteerejä. Puolivalmis- ja valmisruokien kehityskohteina koetaan maku, terveellisyys sekä kilpailijoista erottuminen. Vastanneilla toimijoilla ei ollut tarkkaa näkemystä suomalaisista elintarvikkeista. Suomen tunnettuutta tuleekin kehittää, jotta tästä muodostuu kilpailuvaltti elintarviketeollisuudelle. Markkinoinnissa kannattaa korostaa tuotteiden makua, sillä se on merkittävä ostokriteeri, mutta sen asema puolivalmis- ja valmisruokien suhteen on heikko.

Saatujen tulosten pohjalta nähdään, että maukkaille ja terveellisille puolivalmis- ja valmisruoille löytyy käyttäjiä myös Ala-Saksin ja Bremenin kahvilatoimijoiden keskuudesta. Sen sijaan suomalaisille elintarvikkeille ei voida sanoa olevan kysyntää, koska näihin ei yhdisty selkeitä mielikuvia. Yleinen suhtautuminen suomalaisuuteen on kuitenkin positiivista, ja näin ollen lähtökohdat tunnettuuden kehittämiseen ovat suotuisat.

Finnish food has a good potential for export. The purpose of this thesis was to gather information about the demand for Finnish convenience foods among the cafés of Lower Saxony and Bremen. The study was conducted for the Food Exports Network of the German-Finnish Chamber of Commerce.

The study was carried out using an online questionnaire form. Altogether 594 foodservice operators were invited to participate in the study. Out of these operators 172 were cafés. The study received 12 answers, 9 of which came from cafés. The answers are consistent and support the earlier studies about convenience foods. Therefore the results are considered trustworthy, though they only present a narrow section of the target group. The theoretical part of the study explores organizational buying behavior.

The results show that the taste and appearance of the products, customers’ wishes as well as standing apart from one’s competitors are the most important criteria when purchasing food products. The respondents considered that convenience foods in general are less tasty and less healthy than unprocessed foods. Furthermore, they do not provide much opportunity to stand out from one’s competitors. The respondents had no image of Finnish foods.

The findings indicate that there would be demand for tasty and healthy convenience foods among the cafés of Lower Saxony and Bremen. However, it is not possible to conclude that there would be demand for Finnish convenience foods since Finland is so unknown. Therefore, more marketing is needed in order to make Finland better known. At present one should emphasize also other qualities, such as the taste and uniqueness of the products, when approaching the cafés of Lower Saxony and Bremen.