Yritys X:n kannattavuuden seuranta kustannuspaikkalaskennan ja tunnuslukuanalysoinnin avulla
Heiska, Jenni (2020)
Heiska, Jenni
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061218504
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061218504
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia toimeksiantajan kannattavuuden seurantaa nykyisillä menetelmillä ja myös kehittää niitä paremmiksi. Tutkimuksen avulla haluttiin kehittää jo olemassa olevaa kustannuspaikkaseurantaa sekä tehdä tunnuslukuanalyysipohja kannattavuuden seuraamiseksi. Yritys on ollut voimakkaassa kasvuvauhdissa liikevaihtonsa osalta ja on tehnyt kahden vuoden sisällä muutoksia toimintarakenteeseensa. Näiden muutosten myötä haluttiin tehdä nyt tarkennuksia kustannuspaikkalaskentaan ja ottaa käyttöön tunnuslukuanalysointi kuukausitasolla, mitä yrityksessä ei ole aiemmin ollut. Toimeksiantaja ei ole myöskään saanut kustannuspaikkaseurantansa avulla tarpeeksi tarkkaa tietoa kustannusten jakautumisesta.
Tutkimus tehtiin laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmin. Tutkimus laajeni myös kehittämistutkimukseksi. Tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen valittiin kustannuslaskennan teoria yleisellä ja toimialakohtaisella tasolla. Kannattavuuden seurantaa tarkasteltiin tilinpäätösanalysoinnin teoreettisella viitekehyksellä ja mukaan otettiin myös tunnuslukuanalysoinnin teoriaa. Toimeksiantajan kannattavuutta laskettiin tunnuslukuanalyysinä tuloslaskelman ja taseen tietojen pohjalta.
Työn tuloksena syntyi kustannuslaskentapohja, jossa on kaksi pääkustannuspaikkaa ja apukustannuspaikkana hallinto. Hallinnon kustannukset vyörytettiin prosenttijaolla pääkustannuspaikoille, jolloin saadaan tuloksena tarkempaa tietoa kannattavuudesta. Yritys halusi myös sisällyttää asiakkaat mukaan laskentaan, ja asiakkaista luotiin yritykselle projektit, joiden kannattavuuksia seurataan erikseen. Tunnuslukuanalyysissä kävi ilmi, että yrityksen kannattavuus on heikolla tasolla. Tähän on vaikuttanut suuresti toimintarakenteen muutos vajaa kaksi vuotta sitten. Kannattavuuden seurantaan tehtiin tunnuslukulaskuri, jonka avulla yritys voi seurata kannattavuuttaan kuukausitasolla.
Tutkimus tehtiin laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmin. Tutkimus laajeni myös kehittämistutkimukseksi. Tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen valittiin kustannuslaskennan teoria yleisellä ja toimialakohtaisella tasolla. Kannattavuuden seurantaa tarkasteltiin tilinpäätösanalysoinnin teoreettisella viitekehyksellä ja mukaan otettiin myös tunnuslukuanalysoinnin teoriaa. Toimeksiantajan kannattavuutta laskettiin tunnuslukuanalyysinä tuloslaskelman ja taseen tietojen pohjalta.
Työn tuloksena syntyi kustannuslaskentapohja, jossa on kaksi pääkustannuspaikkaa ja apukustannuspaikkana hallinto. Hallinnon kustannukset vyörytettiin prosenttijaolla pääkustannuspaikoille, jolloin saadaan tuloksena tarkempaa tietoa kannattavuudesta. Yritys halusi myös sisällyttää asiakkaat mukaan laskentaan, ja asiakkaista luotiin yritykselle projektit, joiden kannattavuuksia seurataan erikseen. Tunnuslukuanalyysissä kävi ilmi, että yrityksen kannattavuus on heikolla tasolla. Tähän on vaikuttanut suuresti toimintarakenteen muutos vajaa kaksi vuotta sitten. Kannattavuuden seurantaan tehtiin tunnuslukulaskuri, jonka avulla yritys voi seurata kannattavuuttaan kuukausitasolla.