Balanced Scorecard : Case: Cupori Oy

Abstract

Opinnäytetyössä käsitelty Balanced Scorecard (BSC) on alun perin 1990-luvulla kehitetty kokonaisvaltainen suorituskykymittaristo, jota oli tarkoitus käyttää suurten yritysten suorituskyvyn mittaamiseen. Se on myöhemmin kehittynyt kuitenkin strategiseksi johtamisjärjestelmäksi ja myös pienemmät organisaatiot ovat ottaneet sen osaksi omaa toiminnan ohjaustaan. BSC:n pyrkimys on mitata ei-rahamääräisiä seikkoja. Balanced Scorecard tuli yleisemmäksi yritysmaailman osalta 2000-luvun alussa.

Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantajan pyynnöstä kohdeyritykselle, Porissa toimivalle teollisuusalan yritykselle, Cupori Oy:lle. Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää toimeksiantajan käyttöön ja nykyhetkeen soveltuva sekä helppokäyttöinen suorituskykymittaristo ja strategiakartta, joita yritys voi hyödyntää liiketoiminnan ohjaukseen ja strategian viestimiseen.

Opinnäytetyön teoriaosiossa kerrottiin Balanced Scorecardin ja strategisen johtamisen perusteet. Balanced Scorecardin perusteet käsitti BSC:n neljä näkökulmaa, sen mittareiden määrittämisen sekä mittareiden valinnassa huomioon otettavat näkökohdat. Strategisen johtamisen perusteet sisälsivät strategisesti toimivan johdon, strategisen johtamisen osa-alueet sekä strategian johtamisen ja siitä viestimisen.

Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena ja sen tutkimusote oli laadullinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jossa haastateltiin toimeksiantajayrityksen toimitusjohtajaa. Teemahaastattelun perusteella esitettiin toimeksiantajan visio, strategia sekä kriittiset menestystekijät. BSC:n mittarit valittiin kriittisten menestystekijöiden pohjalta ja tuloskortin syy-seuraussuhteet on esitetty strategiakarttaa hyödyntäen.

Opinnäytetyön tuloksena syntyi toimeksiantajalle helppokäyttöinen Balanced Scorecard. Toimeksiantajan on mahdollista aloittaa suorituskykymittariston hyödyntäminen oman halunsa mukaisesti, ensin asettaen mittareiden realistiset tavoitearvot. Mittariston on tarkoitus toimia toimeksiantajan uutena työkaluna sen liiketoiminnan ohjaukseen, kehittämiseen sekä strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen ja seuraamiseen sekä strategian viestimiseen. Vaikka opinnäytetyön tuloksena syntyi suorituskykymittaristo juuri Cuporin käyttöön, on Balanced Scorecardin teoreettinen viitekehys pyritty selittämään niin hyvin, että kaikki lukijat pystyisivät sen ymmärtämään.