Kotihappihoidon aloitukseen tulevan potilaan ohjauksen prosessikuvaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kotihappihoidon aloitukseen tulevan potilaan ohjauksen prosessikuvaus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Kolmiosairaalan Keuhkosairauksien klinikan vuodeosastoille. Tavoitteena oli, että Keuhkosairauksien klinikka voisi opinnäytetyön valmistuttua hyödyntää sitä ohjauksen kehittämiseen ja uusien työntekijöiden perehdytykseen. Opinnäytetyö toteutettiin Kolmiosairaala-hankkeessa, joka on HUS/HYKS Medisiinisen tulosyksikön ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteishanke.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu, joka toteutettiin haastattelemalla Keuhkosairauksien klinikan neljää sairaanhoitajaa, joista yksi oli kuntoutusohjaaja. Haastattelun teemat olivat potilaan hoitopolku, ohjauksen keskeinen sisältö ja ohjausmenetelmät sekä ammattiryhmät, jotka osallistuvat potilaan ohjaukseen. Haastattelu nauhoitetiin ja litteroitiin. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysillä saaduista tuloksista piirrettiin kotihappihoidon aloitukseen tulevan potilaan ohjauksen prosessikuvaus QPR ProcessGuide ohjelmalla.

Opinnäytetyön tulosten mukaan kotihappihoidon aloitukseen tulevan potilaan ohjaus jakautuu kolmeen vaiheeseen: ohjauksen tarpeen määrittely, ohjauksen toteutus ja hoidon jatkuvuuden varmistaminen. Potilasohjaukseen osallistuvat lääkäri, sairaanhoitaja, kuntoutusohjaaja, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Ohjauksen keskeiset sisällöt olivat sairauden perusasiat, kotihappihoito, happirikastimen turvallinen käyttö sekä kotona selviytyminen. Ohjaus on yleensä yksilöohjausta ja sitä toteutetaan useimmiten potilashuoneissa. Ohjausmenetelmät ovat suullinen, kirjallinen, demonstraatio ja puhelinohjaus.

Opinnäytetyön tuloksia ja prosessikuvausta voidaan hyödyntää toiminnan tarkastelussa ja kehittämisessä Keuhkosairauksien klinikalla.

Kehittämisehdotukset Keuhkosairauksien klinikan vuodeosastolle ovat ryhmäohjauksen harkitseminen potilasohjauksen ohjausmenetelmänä sekä ohjauksen sisältöjen jakaminen selkeämmin eri ammattiryhmien kesken. Jatkotutkimusaiheina voisivat olla tutkimus kuntoutusohjaajan ja sairaanhoitajan antaman ohjauksen eroavaisuuksista sekä tutkimus siitä miten potilas kokee saamansa ohjauksen aloitettaessa kotihappihoitoa.

A process description of patient guidance of a patient who starts home oxygen therapy

The purpose of the thesis was to produce a process description of patient guidance of a patient who starts home oxygen therapy in the hospital district of Helsinki and Uusimaa, Triangle Hospital, in the clinic for Pulmonary Diseases. The intention was that with the process description the clinic of pulmonary diseases can develop their patient guidance and use it when training new employees. The thesis was carried out in the Triangle Hospital –project which is a collaboration project between the Hospital District of Helsinki and Uusimaa, the Medical Unit and Laurea Otaniemi University of Applied Sciences.

Qualitative method was used as a research method. The study material was gathered with a theme interview which was conducted by interviewing four nurses of the Clinic for Pulmonary Diseases. One of the nurses was also a rehabilitation nurse. The themes of the interview were patient’s care path, contents of guidance, methods of guidance and professionals who participate in patient guidance. The interview was recorded and the information from the interview was transcribed. The material was analyzed by using material-based content analysis. With help of the findings of material-based content analysis a process description of patient guidance of a patient who starts home oxygen therapy was created using QPR ProcessGuide program.

The findings of the thesis were that patient guidance of a patient who starts long-term oxygen therapy is divided to three periods in the process description: determining the need for patient guidance, completion of patient guidance and confirming the continuity of treatment. The participants who participated in the patient guidance were a doctor, a nurse, a rehabilitation nurse, a physiotherapist, a dietician and a social worker. The contents of the guidance were basic information of the disease, home oxygen therapy, secure usage of home oxygen therapy and coping at home. The guidance was usually individual guidance and it happened in patient rooms. As guidance methods nurses use oral and written information, a demonstration and phone guidance.

The findings of the thesis and the process description can be used in observing and developing the functioning in the Clinic for Pulmonary Diseases.

Developing suggestions for the Clinic for Pulmonary Diseases are considering group guidance as a guidance method and assigning the guidance contents more clearly to different professional groups. Further research topics could include the differences between a rehabilitation nurse’s and a nurse’s guidance and how the patient feels about the guidance received when starting home oxygen therapy.