”Esimies ei kuunnellut ketään” Kokemuksia huonosta johtamisesta
Turunen, Salla; Ryynänen, Eeva (2020)
Turunen, Salla
Ryynänen, Eeva
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092020574
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092020574
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli huono johtaminen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia kohdejoukolla on huonosta johtamisesta. Huono johtaminen on verrattain vähän tutkittu ilmiö, kun taas hyvästä johtamisesta on paljon tutkimuksia, oppaita ja oppikirjoja. Huono johtaminen herättää paljon tunteita ja sen alaisuudessa työskentelevät keskustelevat varmasti kokemuksistaan paljon lähipiirinsä kanssa aiheesta, mutta silti tutkimus ja muu kirjallisuus johtajuudesta keskittyvät lähtökohtaisesti hyvän johtamisen piirteisiin.
Opinnäytetyössä tehtiin survey-kyselytutkimus Webropol-kysely- ja raportointisovelluksella. Kyselyssä oli viisitoista kysymystä, joista osa oli monivalintakysymyksiä ja osa avoimia kysymyksiä. Kyselyn kohderyhmänä oli
Savonia-ammattikorkeakoulun tradenomi- ja restonomi monimuoto-opiskelijat.
Kyselyssä kysyttiin, millaisia kokemuksia vastaajilla oli huonosta johtamisesta, miten se oli ilmennyt ja mitä siitä oli työyhteisössä aiheutunut. Lisäksi kysyttiin, kenen vastuulla johtaminen vastaajien mielestä on ja olivatko he kokeneet voivansa vaikuttaa siihen jotenkin. Lopuksi vastaajat saivat kertoa omin sanoin mitä ovat huono ja hyvä johtaminen.
Tutkimuksesta selvisi, että huono johtaminen henkilöityy usein itse johtajaan. Yllättävän moni vastaaja oli sitä mieltä, että vastuu johtamisesta on yksinomaan johtajalla. Huono johtaminen ilmeni usein hyvin vakavin seurauksin, kuten sairauspoissaoloin ja moni vastaajista oli lopulta irtisanoutunut. Huonon johtamisen negatiivinen vaikutus työilmapiiriin oli ilmeinen. Huonon johtamisen katsottiin johtuvan muun muassa johtajan persoonasta sekä vuorovaikutuksen ja luottamuksen puutteesta.
Jotta huonoon johtamiseen voitaisiin puuttua, tulisi siitä puhua enemmän ja tehdä se aiempaa näkyvämmäksi. Sinnikkäällä ja määrätietoisella työllä tilanne voi parantua. Jatkotutkimuksena mielenkiintoista olisi huonon johtamisen tutkiminen yrittäjävetoisessa pienyrityksessä, jossa esimies on sekä yrityksen omistaja että toimitusjohtaja että ylin johto. Tutkimuksessa voitaisiin selvittää mm. millaisia (jos mitään) keinoja johdettavilla olisi vaikuttaa huonoon johtamiseen ja pystyykö johtaja ylipäätään subjektiiviseen oman johtamisen tarkasteluun. Toisena jatkotutkimusideana esiin nousi kyselytutkimus johtajille johdettavien vaikutuksesta ja vastuusta johtamisen laatuun.
Opinnäytetyössä tehtiin survey-kyselytutkimus Webropol-kysely- ja raportointisovelluksella. Kyselyssä oli viisitoista kysymystä, joista osa oli monivalintakysymyksiä ja osa avoimia kysymyksiä. Kyselyn kohderyhmänä oli
Savonia-ammattikorkeakoulun tradenomi- ja restonomi monimuoto-opiskelijat.
Kyselyssä kysyttiin, millaisia kokemuksia vastaajilla oli huonosta johtamisesta, miten se oli ilmennyt ja mitä siitä oli työyhteisössä aiheutunut. Lisäksi kysyttiin, kenen vastuulla johtaminen vastaajien mielestä on ja olivatko he kokeneet voivansa vaikuttaa siihen jotenkin. Lopuksi vastaajat saivat kertoa omin sanoin mitä ovat huono ja hyvä johtaminen.
Tutkimuksesta selvisi, että huono johtaminen henkilöityy usein itse johtajaan. Yllättävän moni vastaaja oli sitä mieltä, että vastuu johtamisesta on yksinomaan johtajalla. Huono johtaminen ilmeni usein hyvin vakavin seurauksin, kuten sairauspoissaoloin ja moni vastaajista oli lopulta irtisanoutunut. Huonon johtamisen negatiivinen vaikutus työilmapiiriin oli ilmeinen. Huonon johtamisen katsottiin johtuvan muun muassa johtajan persoonasta sekä vuorovaikutuksen ja luottamuksen puutteesta.
Jotta huonoon johtamiseen voitaisiin puuttua, tulisi siitä puhua enemmän ja tehdä se aiempaa näkyvämmäksi. Sinnikkäällä ja määrätietoisella työllä tilanne voi parantua. Jatkotutkimuksena mielenkiintoista olisi huonon johtamisen tutkiminen yrittäjävetoisessa pienyrityksessä, jossa esimies on sekä yrityksen omistaja että toimitusjohtaja että ylin johto. Tutkimuksessa voitaisiin selvittää mm. millaisia (jos mitään) keinoja johdettavilla olisi vaikuttaa huonoon johtamiseen ja pystyykö johtaja ylipäätään subjektiiviseen oman johtamisen tarkasteluun. Toisena jatkotutkimusideana esiin nousi kyselytutkimus johtajille johdettavien vaikutuksesta ja vastuusta johtamisen laatuun.