Sosiaalisen median vaikutukset nuoren itsetuntoon

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata nuorten suosituimpia sosiaalisen median palveluita ja nuorten siellä käyttämää aikaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös selvittää sosiaalisen median vaikutuksia nuorten itsetunnolle sekä niitä tekijöitä sosiaalisessa mediassa, jotka vaikuttivat nuorten itsetuntoon. Tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista ja luotettavaa tietoa, jonka avulla pystyy kehittämään hoitotyötä ja tukemaan nuoria. Toimeksiantajana toimi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, joka voi käyttää opinnäytetyötä opetusmateriaalina opintojaksoillaan.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kohderyhmänä oli nuoret ja heidän sosiaalisen median käyttönsä. Tutkimusaineisto kerättiin tutkimuskysymysten ohjaamina tietokannoista vuosilta 2008–2020. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1) mitä sosiaalisen median palveluita nuoret käyttävät ja kuinka usein, 2) mitkä tekijät sosiaalisessa mediassa vaikuttavat nuoren itsetuntoon ja 3) millaisia vaikutuksia sosiaalisella medialla on nuoren itsetunnolle. Aineistot, jotka täyttivät sisäänottokriteerit, analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyöhön valikoitui yhdeksän tutkimusta, joissa tutkittiin nuoria, heidän sosiaalisen median käyttöään sekä sosiaalisen median vaikutusta itsetuntoon.

Tuloksista ilmeni, että sosiaalisella medialla oli vaikutusta nuoren itsetuntoon. Sosiaalisella medialla oli sekä negatiivisia että positiivisina vaikutuksia, jotka vahvistivat tai alensivat nuoren itsetuntoa. Negatiivisina tekijöinä mainittiin muun muassa haukut, vihakommentit, ulkonäköpaineet, tykkäyksien puute ja ihmisten elämän täydellisyys. Positiivisina tekijöinä kuvailtiin positiivinen huomio ja palaute, vertaistuki ja rohkaisevat ihmiset. Pieni osa nuorista myös koki, ettei sosiaalisella medialla ollut vaikutusta itsetuntoon, sillä nuori oli tyytyväinen itseensä. Tuloksista selvisi nuorten suosituimmiksi sovelluksiksi Instagram, Snapchat, Youtube, WhatsApp ja Facebook. Suurin osa nuorista käytti sosiaalista mediaa päivittäin noin 3–4 tuntia.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää opetuskäytössä ammattikorkeakoulun opintojaksoilla, sekä hoitohenkilökunta voi hyödyntää tuloksia ja kehittää ammatillista osaamista kohdatessaan nuoria. Aihe on tärkeä hoitotyön kannalta, jotta pystyisimme kehittämään ja lisäämään tietoa, kuinka tukea nuoria ja heidän minäkäsitystään nuorten kohdatessa sosiaalisen median tuomia haasteita.