Pitkäaikaisesti sairastuneiden lasten vanhempien tukeminen sairaanhoitajan kuvaamana ja vanhempien kokemuksia saadusta tuesta : Kirjallisuuskatsaus
Hakala, Eveliina; Leppälä, Tiia-Maria (2020)
Hakala, Eveliina
Leppälä, Tiia-Maria
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101221260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101221260
Tiivistelmä
Lapsen sairastuminen pitkäaikaisesti koskettaa koko perhettä. Lapsen sairastuessa hoitohenkilökunnan tulee huomioida lapsen lisäksi hänen vanhempansa sekä muu perhe. Vanhempien oikeanlaisen ja riittävän tuen saaminen on tärkeää koko perheen hyvinvoinnin kannalta.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli STEPPI-hanke, joka on terveyttä edistävän perushoidon kehittämis- ja tutkimushanke. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa pitkäaikaisesti sairastuneiden lasten vanhempien tukemisesta sairaanhoitajien ja vanhempien näkökulmasta. Tarkoituksena oli kuvata vanhempien tukemista sairaanhoitajien sekä vanhempien näkökulmista. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä sovellettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen aineistonhaku tehtiin CINAHL-, Medic- ja Medline/Pubmed -tietokannoissa, lisäksi käytettiin manuaalista hakua. Kirjallisuuskatsauksessa käytetty aineisto koostui yhdestä kansallisesta ja neljästä kansainvälisestä tutkimuksesta. Aineiston analyysissä käytettiin apuna sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan vanhemmat saivat käytännöllistä-, tiedollista- ja emotionaalista tukea. Vanhemmat kokivat ilmapiirin avoimeksi ja perhe huomioitiin yksilöllisesti. Vanhemmat kokivat saamassaan tuessa myös puutteita. Sairaanhoitajat puolestaan tukivat tulosten mukaan hoitotyössä vanhempia perheen yksilöllisen tuntemisen, vanhemmuuden vahvistamisen, selviytymisen edistämisen, toivon ylläpitämisen avulla sekä yhteistyöllä perheen kanssa. Tuloksista ilmeni vanhempien kokemuksen saamastaan tuesta olevan pääosin positiivinen, vaikka osa vanhemmista oli kokenut puutteita tuessa. Sairaanhoitajien mukaan he tukivat työssään vanhempia usein eri menetelmin.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa perhehoitotyön kehittämisessä. Jatkotutkimusideana on tuottaa tutkimustietoa siitä, miten käytännön hoitotyö ja perheiden tukeminen muuttuu perhekeskeisyyden juurtuessa hoitotyöhön. Lisäksi jatkossa voitaisiin tutkia miten äitien ja isien tukeminen ja odotukset eroavat toisistaan.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli STEPPI-hanke, joka on terveyttä edistävän perushoidon kehittämis- ja tutkimushanke. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa pitkäaikaisesti sairastuneiden lasten vanhempien tukemisesta sairaanhoitajien ja vanhempien näkökulmasta. Tarkoituksena oli kuvata vanhempien tukemista sairaanhoitajien sekä vanhempien näkökulmista. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä sovellettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen aineistonhaku tehtiin CINAHL-, Medic- ja Medline/Pubmed -tietokannoissa, lisäksi käytettiin manuaalista hakua. Kirjallisuuskatsauksessa käytetty aineisto koostui yhdestä kansallisesta ja neljästä kansainvälisestä tutkimuksesta. Aineiston analyysissä käytettiin apuna sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan vanhemmat saivat käytännöllistä-, tiedollista- ja emotionaalista tukea. Vanhemmat kokivat ilmapiirin avoimeksi ja perhe huomioitiin yksilöllisesti. Vanhemmat kokivat saamassaan tuessa myös puutteita. Sairaanhoitajat puolestaan tukivat tulosten mukaan hoitotyössä vanhempia perheen yksilöllisen tuntemisen, vanhemmuuden vahvistamisen, selviytymisen edistämisen, toivon ylläpitämisen avulla sekä yhteistyöllä perheen kanssa. Tuloksista ilmeni vanhempien kokemuksen saamastaan tuesta olevan pääosin positiivinen, vaikka osa vanhemmista oli kokenut puutteita tuessa. Sairaanhoitajien mukaan he tukivat työssään vanhempia usein eri menetelmin.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa perhehoitotyön kehittämisessä. Jatkotutkimusideana on tuottaa tutkimustietoa siitä, miten käytännön hoitotyö ja perheiden tukeminen muuttuu perhekeskeisyyden juurtuessa hoitotyöhön. Lisäksi jatkossa voitaisiin tutkia miten äitien ja isien tukeminen ja odotukset eroavat toisistaan.