Lahden satamaverkoston käyttäjäkokemuksen suunnittelu
Ervast, Elias (2020)
Ervast, Elias
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102021455
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102021455
Tiivistelmä
Työn aiheena oli Lahden vierasvenesatamien toimivuuden, palvelukokemuksen ja houkuttelevuuden parantaminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää vierasveneilijöiden palvelupolulta kehitettäviä asioita ja etsiä niihin ratkaisuja. Työn toimeksiantajana oli Lahden kaupunki, jolla oli opinnäytetyön aikana käynnissä Lahden satama-alueiden, Teivaan ja Niemen, kehittäminen.
Työssä hahmotettiin sataman palvelukokonaisuutta, veneilijöiden tarpeita ja satamatoiminnan kehittämiseen liittyviä ratkaisuja. Satamakokonaisuutta hahmotettiin jakamalla se ydinpalveluihin, liitännäispalveluihin ja tukipalveluihin. Aineistona uudistuvien satama-alueiden hahmottamisessa käytettiin kaavamuutoksiin liittyviä materiaaleja.
Veneilijöiden tarpeiden hahmottamisessa hyödynnettiin Lahden kaupungin tekemää kyselyä ja haastatteluita. Tarpeissa korostuivat erityisesti erilaiset palvelut. Kun vastaajilta kysyttiin, mikä saisi suosittelemaan Lahtea, nousi syiksi keskusta ja Sibeliustalon ympäristö.
Suosittelun esteenä oli kolmen tyyppisiä: asiat, joille ei voi tehdä mitään (esimerkiksi sataman sijainti), asiat, joita voidaan parantaa, mutta vaativat panostamista (esimerkiksi palveluiden puutteellinen taso) ja asiat, joita voidaan parantaa pienemmällä panostuksella (esimerkiksi opasteiden puute).
Opinnäytetyössä keskityttiin satamassa vieraileviin asiakkaisiin. Kotisatamaveneilijät eivät siis olleet tarkastelun kohteena. Satamassa vierailevat jaettiin niihin, jotka tulevat satamaan vesiltä, ja niihin, jotka tulevat maalta käsin. Vesiltä tulijat jaettiin satamassa yöpyviin matkaveneilijöihin ja päiväretkeilijöihin. Maalta tulevat jaettiin traileriveneilijöihin ja muihin kävijöihin. Näille neljälle profiilille tehtiin palvelupolut. Palvelupolku jaettiin viiteen vaiheeseen: esipalvelut, ydinpalvelut, liitännäispalvelut, tukipalvelut ja jälkipalvelut.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin satamien kehittämistoimia. Erilaiset kehittämistoimet jaoteltiin räätälöityihin ratkaisuihin (kuten älysatama), olemassa oleviin sähköisiin työkaluihin (kuten varausjärjestelmät) sekä helpommin toteutettaviin ratkaisuihin (kuten tiedon jakaminen). Työssä rajauduttiin erityisesti näihin helpommin toteutettaviin ratkaisuihin.
Opinnäytetyön konkreettisessa osiossa keskityttiin tarkastelemaan erityisesti vesiltä tulevien veneilijöiden palvelupolkua ja etsimään niiden varrelta sellaisia tarpeita ja kehittämistoimia, joihin opinnäytetyössä voitiin etsiä melko helposti toteutettavia parantamisehdotuksia. Nämä ratkaisut koostuivat kolmen tyyppisistä asioista: fyysiset muutokset (kuten opasteet), tiedon löytyminen verkkosivuilta selkeästi ja sähköisten alustojen hyödyntäminen. Kahteen ensimmäiseen tehtiin konkreettisia ehdotuksia ja kolmanteen joitain suosituksia. Opasteiden ja verkkosivujen suunnittelussa huomioitiin sisältöön, sijoitteluun ja visuaalisuuteen liittyviä tekijöitä.
Työssä hahmotettiin sataman palvelukokonaisuutta, veneilijöiden tarpeita ja satamatoiminnan kehittämiseen liittyviä ratkaisuja. Satamakokonaisuutta hahmotettiin jakamalla se ydinpalveluihin, liitännäispalveluihin ja tukipalveluihin. Aineistona uudistuvien satama-alueiden hahmottamisessa käytettiin kaavamuutoksiin liittyviä materiaaleja.
Veneilijöiden tarpeiden hahmottamisessa hyödynnettiin Lahden kaupungin tekemää kyselyä ja haastatteluita. Tarpeissa korostuivat erityisesti erilaiset palvelut. Kun vastaajilta kysyttiin, mikä saisi suosittelemaan Lahtea, nousi syiksi keskusta ja Sibeliustalon ympäristö.
Suosittelun esteenä oli kolmen tyyppisiä: asiat, joille ei voi tehdä mitään (esimerkiksi sataman sijainti), asiat, joita voidaan parantaa, mutta vaativat panostamista (esimerkiksi palveluiden puutteellinen taso) ja asiat, joita voidaan parantaa pienemmällä panostuksella (esimerkiksi opasteiden puute).
Opinnäytetyössä keskityttiin satamassa vieraileviin asiakkaisiin. Kotisatamaveneilijät eivät siis olleet tarkastelun kohteena. Satamassa vierailevat jaettiin niihin, jotka tulevat satamaan vesiltä, ja niihin, jotka tulevat maalta käsin. Vesiltä tulijat jaettiin satamassa yöpyviin matkaveneilijöihin ja päiväretkeilijöihin. Maalta tulevat jaettiin traileriveneilijöihin ja muihin kävijöihin. Näille neljälle profiilille tehtiin palvelupolut. Palvelupolku jaettiin viiteen vaiheeseen: esipalvelut, ydinpalvelut, liitännäispalvelut, tukipalvelut ja jälkipalvelut.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin satamien kehittämistoimia. Erilaiset kehittämistoimet jaoteltiin räätälöityihin ratkaisuihin (kuten älysatama), olemassa oleviin sähköisiin työkaluihin (kuten varausjärjestelmät) sekä helpommin toteutettaviin ratkaisuihin (kuten tiedon jakaminen). Työssä rajauduttiin erityisesti näihin helpommin toteutettaviin ratkaisuihin.
Opinnäytetyön konkreettisessa osiossa keskityttiin tarkastelemaan erityisesti vesiltä tulevien veneilijöiden palvelupolkua ja etsimään niiden varrelta sellaisia tarpeita ja kehittämistoimia, joihin opinnäytetyössä voitiin etsiä melko helposti toteutettavia parantamisehdotuksia. Nämä ratkaisut koostuivat kolmen tyyppisistä asioista: fyysiset muutokset (kuten opasteet), tiedon löytyminen verkkosivuilta selkeästi ja sähköisten alustojen hyödyntäminen. Kahteen ensimmäiseen tehtiin konkreettisia ehdotuksia ja kolmanteen joitain suosituksia. Opasteiden ja verkkosivujen suunnittelussa huomioitiin sisältöön, sijoitteluun ja visuaalisuuteen liittyviä tekijöitä.