Ensihoitajien käytännöt ihopistonäytteenotossa ja vierianalytiikassa

Abstract

Vieritestit eli potilaan vierellä tehtävät laboratoriotutkimukset ovat yleistyneet viime vuosien aikana runsaasti. Vierianalytiikka kattaa koko laboratorion ulkopuolella tehtävän testauksen. Useimmat verestä tehtävät vieritestit tehdään ihopistonäytteenä otetusta kapillaariverestä. Ihopistonäytteenottoon ja vierianalytiikkaan liittyy monia eri laatutekijöitä, jotka vaikuttavat tulosten luotettavuuteen. Vieritestien yleistyessä on tärkeää, että vieritestien käyttäjät saavat hyvän perehdytyksen ihopistonäytteenottoon ja vierianalytiikkaan.

Opinnäytetyö toteutettiin Tampereen ammattikorkeakoululle. Opinnäytetyön aiheena oli ensihoidossa tehtävät vieritestit. Tarkoituksena oli selvittää ensihoitajien käytäntöjä ihopistonäytteenotossa ja vierianalytiikassa. Sähköisellä kyselylomakkeella selvitettiin Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) sekä Pirkanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirien ensihoitajien saamaa perehdytystä, vierianalytiikan laatua, osaamista ihopistonäytteenotossa sekä käytössä olevia vieritestejä. Tavoitteena oli saada tietoa vierianalytiikan kehitystarpeista ensihoidossa.

Yhteensä kyselyyn vastasi 82 ensihoitajaa. Vastaajista 59 % oli tyytyväisiä saamaansa perehdytykseen. Vieritesteistä glukoosimääritystä tehtiin eniten kaikilla kolmella alueella. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidossa toteutettiin vähemmän vierianalytiikkaa suhteutettuna muihin alueisiin. Kyselytulosten mukaan vain yhdellä alueella oli ensihoidossa vierianalytiikan laatuvastaava. Ainoastaan 12 % noudatti oikeaa ohjeistusta INR-vieritutkimuksessa.

Tutkimuksella löydettiin kehitystarpeita ensihoidossa toteutettavaan vierianalytiikkaan. Ensihoidossa työskentelevien ensihoitajien perehdytystä ihopistonäytteenottoon ja vieritestien käyttöön tulisi lisätä vierianalytiikan yleistyessä. Ihopistonäytteenotto toteutettiin pääosin suositusten mukaisesti. INR-näytettä otettaessa on kiinnitettävä huomiota oikeaan näytteenottotapaan. Vieritestivalikoimat ja laadun hallinta erosivat alueittain.

Point of care tests i.e. laboratory tests performed next to the patient have become more common in recent years. The most of POC-tests are performed on capillary blood taken as a skin prick sample. There are many different quality factors involved in skin prick sampling and point of care testing that affect the reliability of measurement results.

This study was implemented at the Tampere University of Applied Science. The purpose of this study was to gather information on point of care testing and skin prick sampling performed by paramedics. The data were collected through e-questionnaires.

82 paramedics from three regions responded to the survey. The results showed that 59 % of the respondents were satisfied with the orientation they had on POC testing. Point of care tests and quality control differ from region to region.

The study found developmental needs for point of care testing on first aid. Orientation to the skin prick sampling and point of care testing should be increased among paramedics at first aid. A skin prick sampling was performed mainly by the recommendations.